Osallistava ja osaava Suomi -otsikkoa kantava hallitusohjelma julkaistiin 3. kesäkuuta hallitusneuvottelujen tuloksena. Mediassa uutta hallitusohjelmaa on kiitelty ja kritisoitu. Mitä merkittävää uudessa hallitusohjelmassa on osaamiskeskustyön näkökulmasta?
Hallitusohjelma jakautuu seitsemään strategiseen kokonaisuuteen, joista Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -osio sisältää sosiaalihuollon kannalta merkittäviä toimenpiteitä ja tavoitteita. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistyön nivominen osaksi perustyötä ja niiden pitkäjänteinen turvaaminen luovat hyvää pohjaa sosiaalihuollon vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseen sekä painopisteen siirtymistä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Seuraavana muutamia poimintoja hallitusohjelman sisällöstä:
Sote- ja sosiaaliturvan uudistukset – jotain uutta ja jotain vanhaa?
Jo ennen hallitusohjelman julkaisemista oli tullut ilmi, että maakunnat olivat edelleen sote-uudistuksen valmistelun pohjana. Maakunnat tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut julkisina palveluina, ja yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste siirtyy perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisäksi ohjelmassa on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityistason palveluiden integraatio, joka mahdollistaa eri alan ammattilaisten yhteistyön, yhtenäiset palvelupolut ja etenkin paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hoidon sekä hoivan kehittämisen. Myös palvelujen asiakaslähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja hoitoketjujen sujuvuutta on korostettu moneen kertaan hallitusohjelmassa. Esimerkkinä näiden vahvistamiseksi mainitaan palvelusetelilain uudistus ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton linjaukset.
Sosiaaliturvauudistuksen valmistelu tehdään hallitusohjelman mukaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Tavoitteena on nykyistä järjestelmää selkeämpi sosiaaliturva, joka ottaa huomioon muuttuvat elämäntilanteet ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä. Sosiaaliturvan uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon etenkin pienituloiset ikääntyneet ja lapsiperheet sekä vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Esimerkiksi pienimpiä eläkkeitä korotetaan 50 eurolla kuukaudessa ja lapsilisän yksinhuoltajakorostusta korotetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet.
Sosiaalialan kehittämistä tuetaan
Sosiaalihuollon kehittämisen kannalta hallitusohjelma näyttää todella hyvältä, sillä alan tutkimuksen ja kehittämisen tarpeet oli huomioitu useassa kohdassa. Ohjelmaan on kirjattu esimerkiksi voimavarojen pitkäjänteinen turvaaminen sosiaalihuollon tutkimusta ja kehittämistä varten. Sosiaalihuollon kehittämisohjelmalla vahvistetaan sosiaalihuollon uudistustarpeita ja nostetaan sosiaalihuollon palvelut vahvemmin osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia. Vaikuttavia palveluja kohdennetaan riskiryhmille aikuissosiaalityötä kehittämällä. Lisäksi Suomeen rakennetaan sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne. Vielä erikseen on mainittu luotavan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimusta tuetaan rahoituksen avulla. Hallitusohjelmassa ei suoraan sanota, että sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusta korotettaisiin, kuten sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien kannanotossa toivottiin, mutta ehkä sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen korostaminen voisi olla askel oikeaan suuntaan?
Huomio lapsiin ja perheisiin
Hallitusohjelma huomioi lasten ja perheiden hyvinvointia niin kattavien peruspalveluiden, laadukkaiden lastensuojelupalveluiden kuin jälkihuollon vahvistamisen myötä. Ohjelmassa pyritään turvaamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeudet ja hyvinvointi esimerkiksi lastensuojelun asteittain kiristyvän vähimmäishenkilömitoituksen ja eri alojen ammattilaisia yhdistävän tiimimallin kautta. Samalla on otettu huomioon, ettei lastensuojelu yksin pysty vastaamaan paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin, minkä vuoksi hallitusohjelmassa turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkaminen, perhekeskustoimintamallin levittäminen ja neuvoloiden kehittäminen. Huomiota kiinnitetään myös perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseen ja helpotetaan perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä. Tavoitteena on, että hyvä elämä on mahdollista jokaiselle lapselle ja nuorille annetaan riittävää tukea matkalla kohti aikuisuutta.
Yhdenvertaisuus keskiöön vammaispalvelujen kehittämisessä
Yhtenä osana hyvinvoinnin edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä on otettu huomioon vammaiset henkilöt, joiden yhdenvertaisuuteen kiinnitetään hallitusohjelmassa huomiota. Vammaispalvelulain uudistuksessa otetaan paremmin huomioon vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet. Kokeiltavaksi otetaan myös kehitysvammaisten henkilökohtaiset budjetit. Ohjelmassa myös korostetaan vammaisten osallisuutta ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Vammaisten ihmisten osallisuus oli tärkeä teema esimerkiksi VamO-hankkeen loppuseminaarissa. Lisäksi kehitysvammaisten laitoshoidon purku aiotaan saattaa loppuun, missä Keski-Suomella on vielä työnsarkaa alle 18-vuotiaiden suhteen, ja kehitysvammaisten ja autismin kirjon nuorten sekä aikuisten itsenäistymistä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisen asuntojen hankinnassa.
Taloussosiaalityön merkitys huomioidaan valtakunnan tasolla
Hallitusohjelmassa korostetaan myös taloussosiaalityön tärkeyttä ylivelkaantumiseen liittyvien kysymysten kautta. Esimerkiksi sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamisen selvittäminen mainitaan yhtenä ohjelman tavoitteena. Taloussosiaalityö on hyvin ajankohtainen aihe, sillä se on ollut PRO SOS-hankkeen keskeinen kehittämistyön kohde ja keväällä ilmestyneessä sosiaaliasiamiehen raportissa mainitaan taloussosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalisen luototuksen valmistelu yhtenä toimenpidesuosituksena. Hallitusohjelmassa mainitaan vielä taloussosiaalityön osaamisen vahvistaminen osana sosiaalityön koulutusta, minkä puutteellisuus nousi esille toukokuussa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen seminaarin keskusteluissa.
Eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan
Sosiaalihuollon kannalta merkittäviä linjauksia hallitusohjelmassa on myös Turvallinen oikeusvaltio Suomi -strategiakokonaisuuteen kirjattu eriarvoisuuden torjunta osallisuutta lisäämällä. Varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen, syrjäytymisen riskitekijöiden tunnistaminen, palveluihin ohjaamisen kehittäminen ja viranomaisten yhteistyö liittyvät oleellisesti sosiaalihuollon kehittämiseen. Ohjelmassa kuvaillaan sosiaalisesti kestävää Suomea, jossa ei tarvitse pelätä syrjäytymistä tai vanhenemista, ja jossa kaikki pysyvät mukana.
Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet ja tavoitteet ohjaavat huomiota tärkeisiin seikkoihin ja nostavat esille sosiaalihuollossa jo pitkään tiedettyjä haasteita. Emme kuitenkaan voi odottaa hallituksen ratkaisevan niitä yksin puolestamme”, kommentoi Kosken johtaja Marja Heikkilä, ”vaan meidän pitäisi proaktiivisesti tarttua haasteisiin ja lähteä yhteiskehittämisen kautta hakemaan ratkaisuja. Nyt on aika ottaa aktiivisen toimijan rooli.”
