Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken johtaja Marja Heikkilä oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana hallituksen esityksestä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Kuulemisessa keskeisiksi seikoiksi nousivat sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen sekä vanhojen rakenteiden uudistaminen aitoa sote-integraatiota tukeviksi.
Järjestämislakiehdotuksen mukaan lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Laajan hyvinvoinnin käsitteen sijaan lainsäädännössä tulisi puhua sosiaalisesta hyvinvoinnista, joka tuo esiin sosiaalisten suhteiden ja yhteisöön kuulumisen merkityksen ihmisen elämässä. ”Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja perustason vahvistaminen edellyttävät ihmisten sosiaalisten tarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja yhteisöjen toiminnan ja vuorovaikutuksen tuntemusta,” huomauttaa Heikkilä lausunnossa. ”Hyvinvointi ei synny palveluissa vaan ihmisten arjessa. Mitä paremmat sosiaalisen hyvinvoinnin edellytykset yhteisö tarjoaa, sitä vähemmän tarvitaan varsinaisia palveluja.” Sosiaalihuollossa ihmisten tukeminen heidän arjen ympäristössään on merkittävää ja palvelujen liiallinen keskittäminen on riski. Sen vuoksi järjestämislakiehdotuksen läheisyysperiaate on tärkeä asia, mutta lainsäädännössä lähipalvelut turvataan vain opiskeluhuollon palveluissa. Samaan aikaan sosiaalihuollon digitalisaation edistäminen tulisi nähdä merkittävänä kehityskohteena ja investointina tulevaisuuteen, mutta sitä käsitellään järjestämislakiehdotuksessa vain vähän.
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota on kehitetty kauan ja se on sote-uudistuksessa keskeinen tavoite. Järjestämislakiehdotuksessa integraatiota käsittelevä pykälä on kuitenkin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Sote-integraatio vaatii lainsäädännössä lisää konkretiaa esimerkiksi säädöksillä siitä, mitä sote-integraatio on esimerkiksi uusissa sote-keskuksissa. Järjestämislakiehdotus rakentuu monilta osin myös nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän mukaisesti, minkä vuoksi sosiaalihuollon toiminta ja sen asiakkaiden tarpeet eivät näy yhtä vahvasti esityksessä. Sote-integraatiossa, painopisteen siirrossa ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tulee tunnistaa ja hyödyntää alueilla oleva monialainen asiantuntemus ja osaajat. Silloin on tärkeä huomioida alueilla olevat eri yliopistot ja niiden laaja tiedevalikoima sosiaali- ja kasvatustieteistä liikunta- ja humanistisiin tieteisiin, eikä rakentaa TKKI-toimintaa vain yliopistollisen keskussairaalarakenteen varaan.
Lue lausunto kokonaisuudessaan:
