Palveluihin pääsyn korkea kynnys, ruuhkat ja resurssipula nousivat keskeisinä huolina esiin ammattilaisten ja asiakkaiden vastauksissa maaliskuussa pidetyissä Ilmiöt näkyviksi -työpajoissa. Ratkaisuiksi mielenterveys- sekä päihde- ja riippuvuusilmiöihin tunnistettuihin ongelmiin esitettiin ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen lisäämistä, erilaisia keinoja helpottaa avun saantia, kokonaisvaltaista asiakkaan tarpeiden huomioimista sekä monitoimijaista yhteistyötä.
Mielenterveyspalveluissa kaivataan kasvokkaisia kontakteja ja selkeyttä hoitopolkuihin
Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen palveluihin hakeutumisen käytäntöjä on yhtenäistetty ottamalla käyttöön ensisijaisesti yhteydenotto sähköisesti tai puhelimitse. Työpajoihin osallistuneiden kertoman perusteella tämä on hankaloittanut erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevien avun saantia. Sähköisten palvelujen rinnalle koettiin tarvittavan lisää kasvokkaista kohtaamista sekä helposti saavutettavia walk-in-palveluja.
Palvelujen ruuhkautuminen ja katkonaiset hoitoketjut työntekijäpulan sekä puuttuvien matalan kynnysten palvelujen vuoksi aiheuttivat huolta osallistujissa. Edellä mainittujen syiden vuoksi palvelut eivät aina vastaa avunhakijoiden tarpeita. Ammattilaistenkin on ollut uudessa palvelujärjestelmässä vaikea tietää, kuinka asiakkaan palvelupolku muodostuu.
Lasten ja nuorten psykologipalveluissa koettiin olevan erityistä puutetta ympäri Keski-Suomea. Eri toimijoiden yhteistyössä tekemää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kaivattiin lisää, samoin kuin kaikenikäisten osallisuutta vahvistavia toimia.
Yhteen kietoutuvat ongelmat ja tarpeita vastaavien palvelujen riittämättömyys haastavat päihde- ja riippuvuustyössä
Päihteiden ongelmakäyttöön nähtiin usein liittyvän myös mielenterveyden haasteita. Syy-seuraus-suhde ei aina ole yksinkertainen. Esimerkiksi nuorten päihteiden käytön lisääntyminen voi olla seuraus mielenterveyspalvelujen heikentymisestä. Päihteiden käyttö puolestaan voi estää mielenterveyspalvelujen saannin, mutta samaan aikaan päihdehoitoa ei ole riittävästi saatavissa.
Työpajojen keskusteluissa tuotiin esiin monia palvelutarpeesta kertovia ilmiöitä. Korvaushoitoon on vaikea päästä ja jonot ovat pitkiä. Ikääntyneiden päihdeongelmien tunnistettiin olevan kasvussa. Uudet riippuvuuksia aiheuttavat asiat, kuten sosiaalinen media, pelit ja sarjat, voivat lisätä riskiä lastensuojelutarpeen kasvuun. Päihteet, kuten sähkötupakka, näkyvät jo alakouluikäisten lasten arjessa.
Kuten mielenterveyspalveluissa, myös päihde- ja riippuvuuspalveluissa on puutetta työntekijöistä ja tarpeeseen vastaavista palveluista samoin kuin ennaltaehkäiseväistä toimista. Päihdehoitajien vastaanottotoimintaa tarvitaan lisää ja asunnottomille päihteitä käyttäville ei ole tarpeeksi pitkäaikaisen yöpymisen mahdollistavia paikkoja. Päihdekuntoutukseen tarvittaisiin monipuolisempia asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia vaihtoehtoja. Lasten ja nuorten arjessa näkyvät uudet päihteet ja riippuvuutta aiheuttavat asiat vaatisivat päihdevalistuksen lisäämistä ja vanhempien herättelyä tilanteeseen. Eri ikäisten kanssa työskenteleville ammattilaisille kaivattiin välineitä puheeksi ottoon ja tunnistamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös väkivalta, sen kohteena oleminen ja väkivallan käyttäminen, tulisi huomioida aina, kun puhutaan päihteistä.
Monitoimijaisella tiedolla ratkaisuja yhteisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin
Päihde- ja riippuvuusongelman näkymättömyys ja asenteiden koveneminen julkisessa keskustelussa herättivät huolta työpajoihin osallistuneissa. Hallituksen leikkaustoimet todennäköisesti iskevät kovimmin haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten henkilöihin, joilla on mielenterveydestä päihteistä ja / tai muista riippuvuuksista aiheutuvaa tuen tarvetta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi tarve vahvistaa toipumisen näkökulmaa ja vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää stigmaa.
Tueksi tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä mielenterveys-, päihde- tai riippuvuusongelman taustalla olevista syistä sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sekä indikaattoreista ja tilastoista saatavan tiedon lisäksi tarpeellisena nähtiin myös muiden toimijoiden, kuten kuntien, poliisin, nuorisotyön tai työterveyden, tuottama laadullinen ja määrällinen tieto. Erityisesti kuitenkin korostettiin asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen tiedon merkitystä. Yhdistämällä eri tietolähteistä kertyvää tietoa voidaan muodostaa kokonaiskuva tarkasteltavasta ilmiöstä ja löytää vaikuttavampia, asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaavia ratkaisuja.
Ilmiöt osana kansallista rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä
Edellä esiin nostetut näkemykset on saatu maaliskuussa toteutetuista, eri toimijoille avoimista Ilmiöt näkyviksi -työpajoista. Työpajoissa kartoitettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöihin liittyviä ongelmia ja tuen tarpeita sekä niihin liittyviä sosiaalihuollon tietotarpeita ja -sisältöjä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
Työpajojen vastauksia hyödynnetään rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin kehittämiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -hankkeessa. Hanke on osa Kestävän kasvun ohjelmaa, jota Keski-Suomessa hallinnoi Keski-Suomen hyvinvointialue. Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämishankkeen toteutuksesta vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske.
Lisätietoja:
- Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen (THL)
- Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen (koskeverkko.fi)
- Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma (hyvaks.fi)
Kirjoittaja
Sivi Talvensola, erikoissuunnittelija, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
0400 904 663
sivi.talvensola[a]koske.fi
