Kosken lastensuojelun erityissosiaalityöntekijänä ja OT-koordinaattorina toiminut Katja Salminen-Lahtinen luo katsauksen viime vuosien aikana lastensuojelun ammattilaisten tueksi tehtyyn työhön tehtävän päättyessä osaamiskeskuksessa.
Kaikella on aikansa. Työni Koskessa tuli päätökseensä tammikuun alussa. Reilun kolmen vuoden ajan olen saanut tehdä työtä ilolla – joka päivä. Kosken lastensuojelun erityissosiaalityöntekijänä pääsin toteuttamaan mitä mielenkiintoisinta ja palkitsevinta työtä. Kuntien lastensuojelun ja perhesosiaalityön työntekijöiden työn tukena toimiminen konsultoiden, mentoroiden, kouluttaen ja työparina ollen oli antoisaa, tunteiden täyttämää, aina vaan uutta oppia tuovaa. Työ haastoi, antoi ja palkitsi. Työntekijöiden välitön palaute ja kiitollisuus saamastaan tuesta siivitti haastavien hetkien yli.
Reppuun sain paljon tietoa vietäväksi uuden hyvinvointialueen valmistelutyöhön muun muassa työntekijöiden tuen tarpeista. Lastensuojelua koettiin erityisesti kuormittavan:
- Tiuhaan vaihtuvat työntekijät
- Puuttuvien työntekijöiden paikkaaminen
- Liian suureksi koettu asiakasmäärä työn haastavuus huomioiden
- Kokemattomien työntekijöiden riittämätön perehdytys ja riittävän pitkäkestoisen tuen puute
- Lähiesimiesten laajat tehtävänkuvat; työntekijöiden kokemus läsnäolon ja tuen puutteesta
- Erittäin haastavat asiakastilanteet
- Yksin tekeminen suuren työkuorman vuoksi
- Jatkuva rajoituspäätösten ja vastineiden laatiminen
- Epätietoisuus tulevasta
- Muiden palveluiden ontuminen; suurimpana psykiatrian palvelut
Kehittämistarpeena nähtiin:
- Yhtenäiset tuen rakenteet riittävän tuen saamiseksi työntekijöille ja lähiesihenkilöille
- Esihenkilöille riittävästi aikaa työntekijöiden tukemiseen; riittävän pieni alaismäärä
- Työntekijöille mahdollisuus mentorointiin
- Urapolkumallin käyttöönotto
- Aito mahdollisuus työparityöhön
- Tiimien tiimiytymiseen panostaminen
- Asiakkaan kohtaamisen ja suhteen luomisen tärkeyden priorisointi
Hyvinvointialue on toiminut nyt vuoden ja pyrkinyt osaltaan vaikuttamaan näihin haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Myös Lasten ja nuorten perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT) -hanke pyrki omalta osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin kehittäen työn tuen muotoja so-te-si-ammattilaisille kaikkein vaativimpiin, kompleksisimpiin ja harvinaisimpiin asiakastilanteisiin. Sain olla tuossa työssä mukana Itä-Suomen YTA-alueella Keski-Suomen OT-koordinaattorina viimeisen vuoden ajan. OT-TUKI-pilotoinnissa sain jatkaa konkreettisesti työntekijöiden tukityötä konsultoinnin, neuvonnan ja ohjauksen merkeissä. Jälleen näkyväksi tuli se, kuinka tärkeää on, että on joku, kenen kanssa pysähtyä asiakkaan asian äärelle, käyttää aikaa tilanteen pohtimiseen ja jatkosuunnitelman tekemiseen. Ulkopuolisen ammattilaisen näkemys tuo uusia näkökulmia ja laajentaa työntekijöiden ajattelua, josta he olivat kiitollisia. Haastavat erot -konsultaatioryhmissä työntekijät saivat puolestaan moniammatillista tukea haastaviin erotilanteisiin. Lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien käyttöön saatiin lisää erityistä osaamista omaavia ammattilaisia erityisiin tilanteisiin. Korkean riskin erot -koulutuksissa sekä Nepsy-foorumissa oli jaossa asiantuntijoiden tietotaitoa ko. aiheista työntekijöille ammennettavaksi. Paljon muutakin vuoden aikana ehdittiin kokeilla ja kehittää. Ja jälleen opin paljon lisää, pääsin osaksi uusia verkostoja ja sain kohdata huikeita ammattilaisia.
Työnantajana Koske on ollut johtajiensa näköinen: työntekijöihin luottava, kannustava, ammatillista osaamista vahvistava, huolehtiva, ymmärtävä, lämmin kuin villainen viltti. Työyhteisössä olen saanut olla oma itseni, tullut nähdyksi ja kohdatuksi. On ilo tehdä työtä, kun työssä voi hyvin. Tätä ovat tukeneet mitä parhaiten vähän väliä notkuvat herkkupöydät ja tyhy-hetkien riemukas tunnelma. Olemme järjestäneet Kosken 20v. juhlat ja valtakunnalliset osaamiskeskuspäivät. Olemme tonttuilleet, risteilleet, osallistuneet Amazing Raceen ja Elämäni Biisiin. Joskus toivoisi, että kaikki pysyisi vaan ennallaan, ilman muutoksia. Muutos on kuitenkin jatkuvaa. On tullut aika sanoa heipat Koskelle ja siirtyä uusiin seikkailuihin.
Kiittäen,
Katja Salminen-Lahtinen, lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä/OT-koordinaattori
