Itä ja Keski- Suomen yhteistyöalueen OT-koordinaattorit pohtivat blogikirjoituksessaan lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskustoimintaa sekä kehittämistyön arkea.
Kesäkuussa pidetty Haukkalan säätiön VIII asiantuntijafoorumi oli antoisa monesta syystä. Toisaalta oli hienoa päästä olemaan paikan päällä isommassa tilaisuudessa pitkästä aikaa. Toisaalta tilaisuus sisälsi monia hyviä esityksiä sekä paljon ajatuksia herättävää monialaista keskustelua, kun paikalla oli toimijoita tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen tiimoilta, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä sivistystoimesta. Lopussa pidettiin kaksi esitystä lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen (OT) kehittämistyöstä. Olisi ollut mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa ja sieltä käsin havainnoida ihmisten reaktioita. Samoin olisi ollut opettavaista päästä lukemaan ihmisten ajatuksia. Oliko ensimmäinen ajatus sielläkin sama, kuin mitä yleensä kohtaamme lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuskehittämisestä puhuessamme: ”Mikä ihmeen OT-keskus? Miksi OT-työtä? Mitä lisäarvoa OT tuo juuri minun työhöni”?
Mikä ihmeen OT?
Lyhyt kertaus osaamis- ja tukikeskustoiminnan kehittämisestä lienee aluksi paikallaan. Valtakunnallisen viiden verkostomaisen OT-keskuksen tavoitteena on mahdollistaa ne vaativaa erityisosaamista, monitieteisyyttä ja integraatiota edellyttävät sivistykselliset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita yksittäisen kunnan tai hyvinvointialueen ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti mahdollista järjestää tai tuottaa. Kehittämistyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja paikalliset verkostot. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) osana alkanut kehittämistyö on jatkunut alueilla eri tavoin pilotointien merkeissä. Vuonna 2021 Itä- ja Keski-Suomen alueella toteutetussa pilottihankkeessa rakennettiin terveyden- ja sosiaalihuollon sekä sivistystoimen asiantuntijaverkostoja ja monialaisia konsultaatiomalleja. Nyt jatkamme työtä STM:ltä saadulla rahoituksella niin Itä- ja Keski-Suomessa kuin muualla Suomessa vuosina 2022–2023.
OT-toiminnan vahvuus on sen monialaisuus. Tärkeimpänä johtoajatuksena on SISOTE-toimijoiden ja organisaatioiden yhteistoiminta. Sen onnistuminen aidosti vaatii monialaisuutta tukevat hallinto-, johtamis- ja toimintarakenteet sekä jaetun asiantuntijuuden lapsen ja hänen perheensä parhaaksi. Tarvitaan yhteensovittavaa johtamista ja yhteensovitettua tutkimusta, koulutusta ja käytäntöä lapsen ja perheen tarvitseman erityispalvelun tuottamiseksi. Toimivalla yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Se voi lisätä lasten ja perheiden kokemusta kohdatuksi sekä autetuksi tulemisesta, ja monialainen yhteistyö yli erilaisten rajojen voi tukea työntekijöiden työssä jaksamista.
Mutta mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa konkreettisesti? Miten me OT-kehittämistyötä tekevät saamme tuotua riittävästi tietoa eri alojen ammattilaisille ja asiakkaille sekä samalla kutsuttua heitä mukaan yhteiseen vuoropuheluun? Miten pystymme ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja paikalliset verkostot? Kehittämistyöllä on suurempi mahdollisuus onnistua silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joita varten kehittämistä tehdään.
Kehittämistyössä keskeistä tiivis vuorovaikutus ammattilaisten kanssa
Jotta pystyy olemaan mukana ja tuomaan esiin esimerkiksi tarpeita ja toiveita oman työnsä näkökulmasta kyseisestä kehittämisestä, tulee ymmärtää, mistä kokonaisuudessa on kyse. Sen(kin) takia aiemmin mainitut kysymykset ”Mikä ihmeen OT-keskus? Miksi OT-työtä? Mitä lisäarvoa OT tuo juuri minun työhöni?” ovat erittäin tärkeitä ja merkityksellisiä. Kiitollisina otamme vastaan kaikki kysymykset ja ihmettelyt. Nämä kysymykset osaltaan haastavat meitä kehittämistyöstä vastaavia viestimään selkeämmin, olemaan läsnä eri tilanteissa vuoropuhelun mahdollistamiseksi sekä tekemään työtä mahdollisimman ymmärrettävällä ja konkreettisella tasolla.
Joskus tämä on erittäin vaikeaa. Ajoittain turhauttavaa on muun muassa se, ettei OT-keskuksella ole vielä valmiita rakenteita paikallisesti, alueellisesti eikä valtakunnallisesti. Ei ole vielä edes yhteistä ymmärrystä siitä, keitä kaikkia tuleva verkostomainen OT-keskus koskee – mitä asiakasryhmiä ja keitä ammattilaisia se kokonaisuudessaan palvelee ja millä tavalla. Eri tilaisuuksia varten puheenvuorojen valmistelu voi olla todella haastavaa, kun ei ole vielä esittää mitään valmista. Tässä kysytäänkin kärsivällisyyttä ja epävarmuuden sietokykyä. Nämä tunteet ovat varmasti yhteisesti jaettuja kaikille kehittämistyötä tekeville. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä lukemattomia eri kehittämishankkeita, joissa tarvitaan pitkää pinnaa paitsi hanketyöntekijöiltä kuin myös kentällä työskenteleviltä ammattilaisilta, joita jatkuvasti kysytään mukaan eri laajuisilla työpanoksilla monenlaisiin kehittämishankkeisiin.
”Mitä minä tästä saan, jos olen mukana?” Mitä hyötyä tästä on oman työni kannalta?” Näiden eri alojen ammattilaisten kysymysten edessä olemme pohtiessamme sitä, miten saada kehittämistyöhön mukaan ihmiset, joiden työn tukemiseksi kehittämistä tehdään. Kuinka voimme tehdä OT-kehittämistä siten, että ammattilainen ymmärtää mistä on kyse sekä motivoituu ja innostuu olemaan mukana? Näitä me kehittämistyötä päätyöksemme tekevät jatkuvasti pohdimme.
Palatkaamme lopuksi vielä takaisin Haukkalan säätiön asiantuntijafoorumiin. Emme saa tietää, kuinka monella nousi OT-työstä pidettyjen esitysten jälkeisen keskustelun aikana alussa esitetyt kysymykset. Keskustelun päätteeksi kuitenkin eräs mukana ollut henkilö totesi, että ”vihdoin ymmärrän mistä tässä OT-työssä on kysymys.” Tämä oli erittäin palkitsevaa ja kannustavaa, toivottavasti saamme kuulla tällaisen lauseen jatkossakin yhä useammin.
P.S. Jos sinua kiinnostaa kuulla lisää ja/tai haluat kertoa omia ajatuksiasi sekä työstäsi nousevia tarpeita OT-kehittämistyön tueksi, olet lämpimästi tervetullut mukaan esimerkiksi syksyllä järjestettäviin Mikä ihmeen OT -infoihin, joista ensimmäinen pidetään 8.9. Lue lisää infoista tästä linkistä.
