Kohtaamisia Kosken kuohuissa

Kahden etäyhteyksillä eletyn vuoden jälkeen 18.5. järjestetty Kosken 20-vuotisjuhla tarjosi mahdollisuuden kohtaamiseen. Päivän aikana luotiin katsauksia sosiaalialan ja osaamiskeskuksen menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, sekä muistettiin Marja Heikkilää hänen pitkästä ja merkittävästä urastaan osaamiskeskuksen johtajana.

Kosken kuohuissa -juhlatilaisuuden avasi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Kalilainen, joka korosti meidän olevan uudistusten aikakaudella risteyskohdassa, joka vaatii aktiivisuutta ja vaikuttamista niin alueellisissa kuin valtakunnallisissa verkostoissa: tätä Koskessa on tehty ansiokkaasti ja tehdään myös jatkossakin. Tilaisuutta eteenpäin kuljetti Kosken johtaja Sointu Möller.

Juhlaan saimme videotervehdyksen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindéniltä, joka loi katsauksen sote-uudistukseen ja sosiaalihuoltoon osana sitä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet tarjoavat mahdollisuuden osaamisen keskittämiseen sekä leveämpiin hartioihin sosiaalihuollon tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKKI), jota sosiaalialan osaamiskeskukset ovat jo vuosia edistäneet osana perustyötään.

Toivosta yhdenvertaisuuteen

Päivän luento-osuudessa käsiteltiin teemaa SO sotessa neljästä eri näkökulmasta. Professori Marjo Kuronen aloitti kertomalla toivon, toiveikkuuden ja koko sosiaalialan kentän merkityksestä nykyisessä maailmantilanteessa. Nykyajassa syntyy uudenlaisia ilkeitä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan tutkittua tietoa sekä uudenlaisia menetelmiä ja palveluja. Sen vuoksi on tärkeä päästä ”kohti sellaista sosiaalityötä, jossa käytäntö, koulutus ja tutkimus aidosti ja luontevasti kohtaavat ja tuottavat yhdessä tutkittuun tietoon perustuen parempia palveluita asiakkaille, osallistuvat yhteisöjen kehittämiseen ja yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen.”

Professori Marjo Kuronen pitämässä puheenvuoroa.
Professori Marjo Kuronen kertoi toivon ja sosiaalialan merkityksestä nykyisessä maailmantilanteessa.

Seuraavana Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula pohti yhdenvertaisuutta ja miten hyvinvointialue voi olla edistämässä sen toteutumista. Yhdenvertaisuutta voidaan tarkastella monelta kantilta, esimerkiksi palvelujen järjestämisen kannalta sillä voidaan tarkoittaa tasapäisyyttä, eli samaa kaikille, tai räätälöintiä ihmisen tarpeiden mukaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen kantavana teemana on ihmislähtöisyys: hyvän arjen tukipalveluja järjestetään yhdenvertaisesti ja saavutettavasti. Sen toteutumiseksi Aula korosti laadukkaan kohtaamisen merkitystä ja sen mahdollistavien olosuhteiden rakentamista.

Maria Kaisa Aula pitämässä puheenvuoroa.
Yhdenvertaisuus oli Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan puheenvuoron teemana.

Puheenvuorojen välissä esitettiin harjoittelijamme Aleksi Oikarisen ja työkokeilijamme Maija Huikon tekemä video, johon oli haastateltu Kosken henkilökuntaa ja kerätty kuvamateriaalia menneiltä vuosilta.

Yhdessä tekemisestä jatkuvuuteen

Kolmantena aiheena oli Yhdessä, ja sen mukaisesti kyseessä oli yhteispuheenvuoro Taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus TASOS -hankkeen työntekijöiltä käytännön, koulutuksen, tutkimuksen yhteistyöstä. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Päivi Krook kertoi, kuinka mahdollistamalla asiakkaiden luokse jalkautuminen voidaan samalla tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Se ei aina vaadi suuria toimia. Jo omasta työstä esiin nousevia havaintoja yhdessä pohtimalla voidaan tuottaa tietoa uudenlaisista ilmiöistä. Seuraavaksi siirryttiin koulutuksen näkökulmaan, jossa projektipäällikkö Sirpa Karjalainen korosti käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen välisen yhteistyön mahdollistavien rakenteiden merkitystä. Opiskelijoilla on suurta intoa työhön ja kehittämiseen, ja heissä olevaa potentiaalia olisi tärkeä hyödyntää, unohtamatta kokeneemmilta työntekijöiltä saatavaa tukea uran alkutaipaleella. Viimeisenä projektitutkija Marianne Kuorelahti muistutti sosiaalihuollon asiakkaiden oikeudesta tutkimusperustaiseen palveluun sekä työntekijöiden oikeudesta osaamisensa kehittämiseen. Vaikuttavuustutkimusta palveluista ja menetelmistä tarvitaan, jotta resursseja voidaan kohdentaa sinne, mikä oikeasti on vaikuttavaa. Kuorelahti esitteli KAIMeR-teoriaa, jonka kokonaisvaltaisen tarkastelutavan avulla voidaan saada tietoa vaikuttavuudesta sosiaalialan kentältä sen erityispiirteet, kompleksisuuden ja toimintaympäristön huomioiden. Yhteispuheenvuoro päättyi runonlausuntaan, jossa yleisöä kehotettiin ottamaan TKKI-toiminnasta kiinni – kirjaimellisesti.

Sirpa Karjalainen, Päivi Krook ja Marianne Kuorelahti pitämässä yhteispuheenvuoroa.
Projektipäällikkö Sirpa Karjalainen, kehittäjäsosiaalityöntekijä Päivi Krook ja projektitutkija Marianne Kuorelahti pitivät yhteispuheevuoron koulutuksen, käytännön työn ja tutkimuksen yhteistyön tärkeydestä.

Päivän viimeisessä puheenvuorossa Kosken johtajana kevääseen 2022 asti toiminut Marja Heikkilä käänsi katseen jatkuvuuteen, jota Koskessa on edustanut vahvasti uuden etsiminen ja löytäminen. Mitä kahdessakymmenessä vuodessa on saatu aikaan? Heikkilä kuljetti kuuntelijoita pitkin Kosken kehittämistyön vuosikymmeniä ja pysähtyi nostamaan esiin merkittäviä julkaisuja ja niiden tekijöitä sen varrelta. Aiempien selvitysten ja kerätyn tiedon ei anneta nykyään enää unohtua, vaan työtä jatketaan niiden pohjalta sekä luodaan uusia innovaatioita. Siitä huolimatta Heikkilä ilmaisi huolensa maakunnan TKKI-toiminnan asemasta tulevaisuudessa: Keski-Suomen hyvinvointialueen kaavioissa TKKI-toiminta näyttäytyy pienessä roolissa, ja vaikka sosiaalialan vahvaa osaamista alueelta löytyykin, tarvitaan lisää tietoa asukkaiden tarpeista. Puheenvuoronsa alussa Heikkilä puhui etiikasta, joka on ohjannut osaamiskeskustyötä Keski-Suomessa alusta lähtien ja arvoihin palattiin myös lopuksi. Avoimuus, luotettavuus, tasavertaisuus ja rohkeus – niiden vuoksi työtä on Koskessa tehty.

Marja Heikkilä pitämässä puheenvuoroaan.
Kosken johtaja (2002-2022) Marja Heikkilä tarkasteli puheenvuorossaan Kosken kehittämistoimintaa kahden vuosikymmenen ajalta.

Puheenvuorojen esitysdiat löytyvät sivuiltamme tapahtumien materiaaleista.

Muistoja vuosikymmenten varrelta

Luento-osuuden jälkeen juhlaa jatkettiin kahvitilaisuudella ravintola Priimuksessa. Jatkuvuuden teemassa pysyttiin edelleen kakkukahvien äärellä, sillä musiikkielämyksiä pianolla tarjoillut Miska Lahtinen oli esiintynyt vuosia aiemmin Heikkilän läksiäisjuhlissa Karstulassa. ”Koskessa ei olla kylmiä eikä kankeita”, kiteyttivät tilaisuutta juontaneet Katja Salminen-Lahtinen ja Johanna Liukkonen osaamiskeskuksessa vallitsevaa ilmapiiriä, johon monet vieraat olivat päässeet osalliseksi vuosien varrella eri rooleissa. Vapaan sanan aikana muisteltiin menneitä tapahtumia ja sattumuksia sekä työskentelyä paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Puheissa kiitettiin Marja Heikkilää hänen toiminnastaan sosiaalialan, Keski-Suomen ja yksittäisen ihmisen puolustajana ja puolestapuhujana, sekä tuotiin esiin Kosken asemaa ja merkitystä maakunnan sosiaalialan kehittämisen edistäjänä ja tukijana.

Kosken kuohuissa kohdattiin – kiitos kaikille!