Sosiaaliasiamiehen uusi tilastointitapa tuo esiin sosiaalityön merkityksen eri palvelutehtävissä

Sosiaaliasiamiehen tuorein selvitys pohjautuu Koskessa oma-aloitteisesti pilotoituun tilastointitapaan, jossa keskeisiä ovat sosiaalihuollon palvelutehtävät ja niihin liittyvät sosiaalipalvelut. Uudella tilastointitavalla pyritään tuottamaan entistä tarkempaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden asemasta ja vastaamaan vertailutiedon tarpeeseen.

Sosiaaliasiamiehen uuden yhteydenottojen tilastointitavan pohjana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen sosiaalipalvelujen luokitus. Sosiaalihuollon palvelutehtäviä on luokituksen mukaan seitsemän: iäkkäiden palvelut, lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, päihdehuolto, työikäisten palvelut ja vammaispalvelut. Palvelutehtäviin liittyviä sosiaalipalveluja on 49. Luokitukseen voi tutustua tarkemmin THL:n sivuilla.

Kosken sosiaaliasiamiestoiminnan tilastoinnissa tehtiin muutamia lisäyksiä THL:n luokituksiin. Palvelutehtäviin lisättiin koulun sosiaalityö ja varhaiskasvatus, jotka kuuluvat osaksi sosiaaliasiamiestyötä. Tarpeellisiksi tilastoitaviksi nähtiin myös paljon yhteydenottoja aiheuttavat Kelan palvelut sekä muut palvelut. Kelan etuuksilla on suuri merkitys monille sosiaalihuollon asiakkaille, ja perustoimeentulotuen käsittelyn siirto teki Kelasta entistäkin tärkeämmän kuntien sosiaalihuollon yhteistyökumppanin. ”Muita palveluja koskevat yhteydenotot on myös hyvä tilastoida, jotta jokaiseen yhteydenoton pystyy tarvittaessa tilastoimaan ja siten kerryttämään tietoa ihmisiä askarruttavista ongelmista”, kertoo sosiaaliasiamies Eija Hiekka.

Sosiaalipalveluihin lisättiin tilastoitavaksi myös jälkihuolto, kehitysvammahuolto ja mielenterveystyö. Lastensuojelun jälkihuolto vaikutti tarpeelliselta seurantatiedolta, sillä oikeutta jälkihuoltoon on juuri jatkettu useilla vuosilla, ja palvelun ennakoidaan näkyvän yhteydenotoissa aiempaa enemmän. ”Lastensuojelu on monia sosiaaliasiamiehiä eniten työllistävä palvelutehtävä ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen palaute tuskin voi olla liian tarkkaa”, Hiekka huomauttaa. Kehitysvammahuollon tilastoinnin jatkamiseen päädyttiin, koska laki kehitysvammaisten erityishuollosta on edelleen voimassa, ja pitkään suunnitellun vammaispalvelulakien yhteensovittamisen toteuduttuakin saattaa olla tarpeen seurata kehitysvammaisten henkilöiden asemaa ja oikeuksien kehitystä. Kolmas täydennys on mielenterveystyö, joka on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa ja johon kohdistuva palaute on erittäin tarpeellista tilastoida.

Sosiaaliasiamiehillä tarve alueelliselle vertailutiedolle

Sosiaaliasiamiestoiminnan tilastointitavan uudistuksella haluttiin tuottaa entistä tarkempaa tietoa asiakkaiden asemasta ja oikeuksien kehityksestä, jota voitaisiin hyödyntää sosiaalisen raportoinnin edistämisessä ja tiedolla johtamisessa. THL:n valtakunnallisen sosiaalipalvelujen luokituksen testaaminen sosiaaliasiamiestoiminnan tilastoinnissa on askel sosiaaliasiamiesten alueellisen ja valtakunnallisen vertailutiedon tuottamisen kehittämiseksi.

”Tällä hetkellä sosiaaliasiamiehillä on monia erilaisia tilastointitapoja, ja melko pienellä vaivalla järjestelmä voisi tuottaa huomattavasti enemmän ja nykyistä tarkempaa tietoa asiakkaiden asemasta, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja sen kehittämistarpeista. Sosiaalihuollon kunta- ja aluetason tieto on tärkeää, mutta myös valtakunnallisen seuranta- ja vertailutiedon kerryttäminen puoltaisi paikkaansa ja tuntuisi mielekkäältä”, kertoo Hiekka.

Sosiaalityön merkitys eri palvelutehtävissä korostuu uusien tilastojen valossa

Yleisimmät yhteydenottojen aiheet palvelutehtävittäin olivat lastensuojelu, iäkkäiden palvelut, vammaispalvelut ja ikäisten palvelut. Sosiaalityö näkyy näistä kolmessa yleisimpänä niihin liittyvänä sosiaalipalveluna,

Uudella tilastointitavalla nousi esiin sosiaalityön merkittävä osuus lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja perheoikeudellisissa palvelutehtävissä. Vaikka sosiaalityöntekijä käyttää merkittävällä tavalla julkista valtaa monissa lakisääteisissä tehtävissä, on sosiaalityö tähän saakka tullut tilastollisesti näkyviin lähinnä aikuissosiaalityön kautta sosiaalityön koettuna puutteena. ”Sosiaalityön näkyvämpi tilastollinen osuus eri palvelutehtävissä vaikuttaa oikeutetulta, sillä varsin usein palvelupalautteessa on kyse juuri sosiaalityöstä. Se, miksi näin on, on tarkan selvittämisen ja tutkimuksen arvoinen asia”, Hiekka kertoo.

Yhteydenottojen tilastoinnissa on vielä kehitettävää. Vertailtavuus aiempiin sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen aiheisiin on haastavaa tilastoinnin muuttuessa ja uusi tilastointitapa hidasti hieman sosiaaliasiamiehen selvityksen valmistumista. ”Seuraavaan selvitykseen saamme toivottavasti entistä syvällisempää tietoa eri palvelutehtävistä, sosiaalipalveluista ja niihin liittyvistä ilmiöistä”, tiivistää Hiekka. Pilotin ulkopuolelle jätettiin sosiaalihuollon palveluprosessiluokitus, mutta tulevaisuudessa se voitaisiin myös sisällyttää mukaan yhteydenottojen tilastointiin.

Kosken sosiaalimiestoiminnassa käytetty tilastointilomake löytyy sosiaaliasiamiehen selvityksen liitteistä.