Yhdessä ei olla yksin –hankkeen loppuseminaari keräsi laajan osallistujajoukon Veturitalleille 4. maaliskuuta. Seminaarin aihe oli yksinäisyys ja sen torjuminen. Keskeisiksi teemoiksi nousivat yhteisöllisyys ja yhteistoiminnan mahdollisuudet, verkostot ja kohtaaminen, sekä resurssiviisauteen pohjaavat luovat ratkaisut kohtaamispaikkojen järjestämiseksi ja yksinäisyyden lieventämiseksi.
![\"Sirpa](\"http://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2020/03/seminaari1.jpg\")
”Pienikin toimenpide yksinäisyyden vähentämiseksi on arvokas ja toteuttamisen arvoinen”
Verkostot tarvitsevat ihmisiä ja luottamusta. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen puhui siitä, miten tärkeää on tunnistaa paikallisia mahdollisuuksia kohtaamispaikkojen ja -mahdollisuuksien luomiseen. Aina ei tarvitse keksiä uusia ratkaisuja, vaan mahdollisuuksia voivat tarjota olemassa olevat toimijat ja tilat. Kunnissa voi olla tyhjilleen jääneitä tai vajaakäytöllä olevia tiloja, joita voisi hyödyntää kohtaamispaikkoina. Vain päiväaikaan käytössä olevia kunnan tiloja voi hyödyntää iltaisin toisenlaisen toiminnan järjestämiseen. Useat toimijat voivat toimia samoissa tiloissa, hyötyä ja antaa asukkaiden hyötyä toistensa läheisyydestä. Eri toimijat voisivat nähdä toisensa kilpailijan sijaan kenttää täydentävinä ja rikastavina; ”ei olla kateellisia toisten tekemisestä vaan iloisia siitä, että muutkin tekevät”.
Kohtaamisella on merkitystä. Hankkeen projektikehittäjä Anja Saksola kertoi yksinäisyyden ulottuvuuksista sekä yksinäisyyttä ja turvattomuutta koskevista selvityksistä, joita hankkeen aikana on tehty. Hankkeessa on todettu yksinäisyyden johtuvan useista yksilöllisistä, elämäntilanteeseen liittyvistä, toimintaympäristöstä sekä yhteiskunnan rakenteista johtuvista syistä. Keskeisiä havaintoja on, että yksinäisyyden taustalla on ainutlaatuinen yhdistelmä taustatekijöitä, joihin vaikuttaminen edellyttää toimia kaikilla edellä mainituilla tasoilla. Kuten kaikessa hyvinvointityössä, huomiota tulisi kiinnittää ennaltaehkäisyyn. Selvitystyön lisäksi on pohdittu kohtaamispaikkatoiminnan merkitystä ja koottu verkostoja luomaan ratkaisuja yksinäisyyden vähentämiseksi.
Virtuaaliset kohtaamispaikat. Hyviä kokemuksia on saatu myös verkkoon luoduista kohtaamispaikoista. Anja Saksola kertoi, että virtuaalisten kohtaamispaikkojen etu on saavutettavuus sekä resurssi- ja kustannustehokkuus. Verkkokohtaaminen toimii ihmisille, jotka eivät halua tai joiden on elämäntilanteeseen liittyvästä syystä vaikea poistua kotoa. Yhdessä ei olla yksin -hanke kokeili verkkokohtaamispaikkoja Discord-alustalla muun muassa paljon pelaaville nuorille aikuisille ja omaishoitajille. Saadut kokemukset verkossa tapahtuvasta kohtaamisesta olivat positiivisia, vaikka ryhmille ei löytynytkään taustaorganisaatiota, joka olisi jatkanut niiden toimintaa. Sen sijaan Jyväskylässä nuorisopalvelujen säännölliseksi toiminnaksi on vakiintunut Discord-alustalla tarjottava nuorille suunnattu kohtaamispaikka. Nuoriso-ohjaaja Rita Suhonen kuvaili verkkoa luontevaksi ympäristöksi tehdä nuorisotyötä ja uskoi verkkonuorisotyön lisääntyvän tulevaisuudessa.
Millainen on hyvä kohtaamispaikka? Sirpa Pekkarisen mukaan monilla alueilla on paljon toimintaa, mutta se on usein rajatulle joukolle suunnattua ja ulossulkevaa. Suljetuille ryhmillekin on paikkansa, mutta yksinäisyyttä torjuvien kohtaamismahdollisuuksien on oltava avoimia ja helposti saavutettavissa. Kohtaamispaikkaan tulisi olla vapaa pääsy, ja sen olisi oltava avoin ja esteetön kaikille. Usein järjestöt tuottavat kohtaamispaikkaan toimintaa, mutta julkisyhteisöjen, esimerkiksi kuntien, kannattaa hyödyntää kohtaamispaikkoja ja tulla niihin mukaan: mennä sinne, mihin ihmisetkin menevät. Kommenttipuheenvuoron aamun esityksiin antoi Vaajakosken diakoni Tero Reingoldt, joka pohti seurakunnan roolia yksinäisyyden vähentämisen työssä nykyaikana.
Yhteistyötä on tehtävä monilla eri tasoilla
Yhteistyötä yli sektorirajojen. Laukaan kunnan kotikuntoutuksen palvelupäällikkö Heli Lerkkanen kertoi, että Laukaassa Yhdessä ei olla yksin -hankkeen yhteydenotto keräsi yhteen suuren määrän kunnan toimijoita. Yksinäisyys tunnistettiin ongelmaksi, joka koski kaiken ikäisiä kunnan asukkaita. Yksinäisyyden vastavoimaksi kunnassa määriteltiin yhteisöllisyys. Käytännön keinoksi yhteisöllisyyden lisäämiseksi kuntatasolla valikoitui vapaaehtoistoiminnan messujen järjestäminen. Messut tarjoavat kaikenikäisille laukaalaisille tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Messut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Kahtena ensimmäisenä vuonna Yhdessä ei olla yksin –hanke oli vahvasti mukana messujen järjestämisessä, mutta hankkeen päättyessä messut ovat vakiintumassa osaksi Laukaan kunnan ja 3. sektorin yhteistoimintaa. Vuoden 2020 messut järjestetään 9.9.2020 klo 14–18 Laukaan pääkirjastolla.
Yhteisösosiaalityötä kohtaamispaikoilla. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen projektikehittäjä Marianne Kuorelahti avasi puheenvuorossaan yhteisöissä tehtävän sosiaalityön taustaa ja merkitystä. Yhteisösosiaalityön juuret ovat jo 70-luvun yhdyskuntatyössä, mutta 2000-luvulle tultaessa yhteisösosiaalityön käytännön toteutus on hiipunut. Yhteisösosiaalityön roolia on nyt korostettu mm. sosiaalityön tulevaisuuden tiekartassa, hallitusohjelmassa sekä tulevaisuuden sote-keskusohjelmassa. Sosiaalityön opiskelija Pauliina Huuskonen toteutti harjoittelutyönään hankkeeseen selvityksen Huhtasuon kylätoimistolla. Selvityksen mukaan ympäristön muutos ja jalkautuminen lisäävät mahdollisuuksia varhaiseen tukeen. Ihmisillä on myös vahva tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Kohtaamispaikoissa keskiössä onkin kuuntelu ja myötäeläminen varsinaisen palveluohjauksellisen neuvonnan sijaan. Huhtasuon kylätoimiston toiminnanjohtaja Kirsi Valkonen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että tarvitaan kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata ihmisen, tulla kuulluksi ja saada apua nopeasti, joustavasti ja oman aikataulun mukaan. Esteettömän ja ymmärrettävän tiedon jakamisen tärkeys korostuu erityisesti monikulttuurisella alueella. Huhtasuon kylätoimistolla alueen palveluista on koottu yhdessä asukkaiden kanssa palveluopas asukkaiden kielellä.
Osallisuuden edistäminen yhteisenä tavoitteena. Hyvinvointikoordinaattori Nina Peränen korosti puheenvuorossaan osallisuuden ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien hyvinvointikertomuksissa yksinäisyys ja syrjäytyminen nousevat edelleen suurimpien hyvinvoinnin riskitekijöiden joukkoon.
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Raili Haaki totesi yksinäisyyden olevan ilmiö, joka saa ihmisen kyseenalaistamaan koko olemassaolonsa. Kaikkia interventioita ja sinnikkyyttä tarvitaan, jotta saadaan autettua heitä, jotka ovat päättäneet haluta tilanteeseen muutosta, mutta myös niille, jotka ovat ilmiön alla lamaantuneet. Yhteiskuntamme on rakentunut niin, että usein pyrimme yksilön muutokseen, mutta miten yhteiskunta ja toimintatavat muuttuvat paremmin yksilön muutosta tukeviksi?
Havaintoja verkostotyön onnistumisesta. Sirpa Pekkarinen arvioi Yhdessä ei olla yksin -hankkeen onnistumisen edellytyksiä olleen ratkaisukeskeisyys sekä uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus yhteistyökumppaneihin ja ilmiöihin tutustumisessa. Hän näki hankkeen hyötyneen myös taustaorganisaation Kosken neutraalista asiantuntijaroolista, josta käsin puolueeton jalkautuminen kuntiin oli helppoa. Jatkossa on tärkeää alueellisesti ja paikallisesti pysähtyä verkostoissa miettimään, miten osaamme arvostaa sitä, mitä asukkaiden kanssa jo tehdään ja mitä voimme yhteistyötä vahvistamalla tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?
Seminaari yksinäisyydestä ja kohtaamisesta lopetettiin maukkaaseen yhteisölounaaseen, joka tarjosi mahdollisuuden keskustella päivän ajatuksia herättävästä sisällöstä ja pohtia, millaisia tekoja yksinäisyyden vähentämiseksi meistä jokainen voisi tehdä.
Tutustu seminaarin materiaaleihin täällä.
