Toiminta on avain moneen ja toimintaterapian ydin on toiminnan terapeuttisessa käytössä. Nimenomaan sellaisen toiminnan, joka on merkityksellistä asiakkaalle, eli tässä tapauksella mielenterveystoipujalle itselleen. Hankkeemme harjoittelija toimintaterapeuttiopiskelija Emma nostaa tässä artikkelissa esille toimintaterapian näkökulmaa mielenterveystyössä.
Olen Emma, kolmannen vuoden toimintaterapeuttiopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja suoritan harjoitteluani Meijän Mielessä. Kiinnostuin hankkeesta kuullessani siitä opintojeni aikana. Hankkeessa kiehtoivat monet elementit. Henkilökohtaisesti vapaaehtoistoiminta on ollut itselleni tärkeää pienestä pitäen, ammatillisesti hankkeessa kiinnosti konkreettinen toiminta kaveria kaipaavan nuoren aikuisen kanssa. Toimintaterapeuttiopiskelijana näin toiminnan mahdollisuudet tässäkin yhteydessä.
Toiminta on avain moneen ja toimintaterapian ydin on toiminnan terapeuttisessa käytössä. Nimenomaan sellaisen toiminnan, joka on merkityksellistä asiakkaalle, eli tässä tapauksella mielenterveystoipujalle itselleen. Arki, joka koostuu merkityksellisestä toiminnasta, on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä. Tämän ajatuksen esille tuomisesta tuli harjoitteluani ohjaava tavoite.
Toimintaterapian ja toipumisorientaation yhteys
Meijän Mieli-hanke pohjautuu toipumisorientaatioon. Verratessa toimintaterapian keskeisiä periaatteita toipumisorientaation periaatteisiin, ei voi olla huomaamatta monia yhtäläisyyksiä. Molemmat näkökulmat pyrkivät näkemään ihmisen holistisesti, kokonaisuutena ja katse siirretään yli diagnoosin. Sen lisäksi, että ammattilainen näkee toipujan kokonaisena kykenevänä yksilönä, myös toipujan omaa minäkuvaa pyritään kasvattamaan. Vahvistumista tuetaan rohkaisemalla toipujaa olemaan aktiivisesti osallisena hänen omassa elämässään, meidän tavoitteemme on tukea heitä kulkemaan kohti omia unelmiaan. Unelmat ja toivon ylläpitäminen ovat kantava voima niin terapiassa kuin toipumisprosessissakin. Kaiken keskipisteessä tulisi olla yksilö.
Mikä antaa voimaa ja saa ihmisen sitoutumaan?
Toimintaterapiassa kaikessa toiminnassa motivaatio ja sitoutuminen pyritään löytämään ihmisestä itsestään keskittymällä hänen toiveisiinsa ja tarpeisiinsa. Asiakkaat ovat oman elämänsä ammattilaisia ja me (toimintaterapeutit) arjen ammattilaisina pyrimme tukemaan heitä toimivassa arjessa. Toimimalla ”oikeissa ympäristöissä, oikeiden esineiden avulla, oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan” tuemme arjen mielekkyyttä ja autamme kehittämään arjen toiminnassa tarvittavia valmiuksia ja taitoja, joita tarvitaan oikeassa elämässä. Lisäksi osoitamme, että heidän yksilöllinen arkensa on arvokasta ja että näemme ja kuulemme heidät ja heidän toiveensa ja tarpeensa. Tässä korostuu myös tarve olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa.
Monilla, joilla on mielenterveysongelmia, on myös pelko tulla torjutuksi. Ihminen toimii aina jossakin ympäristössä, me vaikutamme siihen ja se vaikuttaa meihin. Mielenterveystoipujaa ei välttämättä rajoita fyysinen ympäristö, mutta sitäkin enemmän sosiaalinen ympäristömme. Jokaisella meillä on tarve kuulua jonkin näköiseen yhteisöön, olla osallinen ja vertainen. Kokemus yksinäisyydestä tai ulosjäämisestä heikentää, mutta tunne yhteenkuuluvuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta tukee hyvinvointia ja elämänmittaista toipumista.
Ruohonjuuritason toimintaterapiaa
Meijän Mieli-hanke organisoi ja järjestää vapaaehtoista kaveritoimintaa nuorille ja nuorille aikuisille mielenterveystoipujille. Toiminnassa tavataan kerran viikossa tai kahdessa tekemällä jotakin mukavaa yhdessä. Jo näinkin yksinkertaisella asettelulla on kuitenkin luotu asetelma tukea toipujaa aivan erityisin keinoin. Vapaaehtoiset tekevät toipujien kanssa heille tärkeää ja mielekästä toimintaa, ovat kuulevina korvina, tsemppareina, rohkaisijoina ja kaverina. Tämä antaa arvoa sille, mikä on toipujille tärkeää. Vapaaehtoiset ovat sosiaalisen ympäristön pieni tukipilari. Meijän Kaveri-toiminta on ruohonjuuritason toimintaterapiaa.
