Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske on kommentoinut Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaalihuollon palvelujen myöntämisperusteita OtaKantaa.fi-sivustolla.
On hienoa, että myöntämisperusteisiin annettiin kommentointimahdollisuus niiden ollessa luonnosteluvaiheessa, mutta hieman pidempi kommentointiaika olisi mahdollistanut perusteellisen paneutumisen asiasisältöön ottaen huomioon asian tärkeys. Esitämmekin, että palvelujen myöntämisperusteisiin palattaisiin vuonna 2023 ja työstämistä jatkettaisiin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tämä on perusteltua jo sen vuoksi, että moniin sosiaalihuoltoa koskeviin lakeihin on tulossa merkittäviä muutoksia, minkä on todettu hankaloittaneen myöntämisperusteiden viimeistelyä. Myös hyvinvointialueemme strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluihin annettavilta toimintaohjeilta vankkaa tietopohjaa, eri toimijoiden vuoropuhelua ja asukkaiden aktiivista osallistumista mukaan prosessiin.
On ymmärrettävää, että palvelujen myöntämisperusteita on jouduttu luonnostelemaan nopeasti ja niissä on nojattu kuntien nykyisiin ohjeisiin. Hyvinvointialue ja sen strategia eivät ainoastaan haasta vaan antavat meille myös mahdollisuuden tarkastella asioita uudelta pohjalta. Tavoitteena on, että asukkaat kokevat tulevansa kohdelluiksi yhdenvertaisesti ja että päätökset ja niiden perustelut ovat oikeudenmukaisia. Olennaista on, että asukkaat kokevat palvelujen vastaavan tarpeisiinsa.
Palveluita tärkeää tarkastella yhdessä ja erikseen
Sosiaalihuolto on laaja palveluiden kokonaisuus, ja jos kriteerejä luodaan vain palveluittain, riskinä on, että järjestelmistä tulee asukkaan ja työntekijän kannalta liian monimutkaisia ja samalla kustannuksia lisääviä. Riskinä voivat olla myös eri asiakasryhmien tarpeiden keskinäiset konfliktit, kun tiedossa on mm. hyvinvointialueen talouden ja henkilöstön saatavuuden haasteet. Sosiaalihuollon kokonaiskuvan lisäksi on nähtävä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen kokonaisuus sekä vaikutukset toisiinsa.
Hyvinvointialueelta kertyvä monialainen tieto osaksi myöntämisperusteita
Hyvinvointialueen valmistelussa korostetaan sen tärkeyttä, että palveluiden kehittäminen, tuottaminen ja johtaminen pohjautuvat entistä vahvemmin niin kokemukselliseen kuin tutkittuun tietoon. Tämän olisi hyvä näkyä myös sosiaalihuollon palveluiden myöntämisperusteissa. Miten tutkimustieto, asiakkaiden ja työntekijöiden tuottama kokemustieto, vanhat käytännöt, yhteiskehittäminen, arviointi, asiakaskyselyt, vertailu muiden hyvinvointialueiden kesken jne. on otettu huomioon palveluiden myöntämisperusteita valmisteltaessa? Oli ilo huomata, että joitain sosiaaliasiamiehemme esiin nostamia epäkohtia on luonnostelussa otettu huomioon ja niihin haetaan ratkaisuja. Toivommekin hyvinvointialueelta avointa tiedottamista siitä, miten varmistamme, että myöntämisperusteet vastaavat asukkaiden tarpeita.
Kaiken yllä olevan tiedon avaamisella voidaan varmistaa se, että palveluiden myöntämisen perusteet ovat ymmärrettäviä myös palveluiden käyttäjille, ja he kokevat, että heidän tarpeitaan on kuultu asiaa valmisteltaessa. Kyse toki on heidän hyvinvointinsa turvaamisesta mutta samalla myös sosiaalihuollon ammattilaisten mahdollisuudesta tehdä eettisesti kestävää asiantuntija- ja asiakastyötä.
Näkemyksiä jatkotyöskentelyyn – askelia eteenpäin yhdessä
Sosiaalihuollon palvelujen perusteiden laatiminen on vaativaa työtä, ja jatkossa olisi hyvä tarkastella seuraavia seikkoja. Onko eri palvelujen myöntämiskriteerit valittu samoilla painotuksilla ja periaatteilla? Toki eri väestöryhmien kohdalla voidaan harjoittaa positiivista erityiskohtelua heidän tasa-arvonsa turvaamiseksi, mutta sekin on syytä avata kriteereissä ja hyväksyä yhteisesti. Miten palvelujen oikea-aikaisuus ja asiakkaiden tyydyttämättömästä palvelutarpeesta johtuvan häiriökysynnän ehkäisy näkyvät myöntämisperusteissa? Painotetaanko ennaltaehkäisyä, varhaista tukea tai riskien tunnistamista? Tulisiko myöntämisperusteissa olla yhteisiä, läpileikkaavia teemoja? Miten esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen niissä näkyvät?
Näkemyksemme mukaan palveluiden myöntämiskriteerien perusteellinen jatkokehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tukisi entistä vahvemmin myös arjen työn priorisointia ja auttaisi tekemään oikeudenmukaisia ja yksilöllisesti asiakkaiden tilanteisiin räätälöityjä päätöksiä. Yhteinen avoin prosessi jossa avataan myös se, millaiseen tietoon palvelujen myöntämisperusteet pohjautuvat, tukee sekä ammattilaisia työssään että auttaa asukkaita ymmärtämään sosiaalihuollon kokonaisuutta. Se myös tuo näkyväksi asukkaiden palveluiden yhteensovittamistarpeita.
