Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi tarvitaan niin korjaavia kuin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voidaan auttaa koko perhettä.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mittavaa inhimillistä kärsimystä kaikille väkivallan osapuolille. Väkivallan haitat kokijalle voivat olla psyykkisiä, fyysisiä, taloudellisia ja sosiaalisia tai pahimmillaan kuolemaan johtavia. Myös väkivallan tekijä kokee usein merkittäviä psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia kustannuksia. Tutkimuksen mukaan ainoastaan naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan lisäkustannus terveydenhuollolle on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lukema on pysäyttävä, eikö vain?
Mihin voisimme sitten vaikuttaa ja mitä olisi realistista tavoitella? Uskon, että lähisuhdeväkivallan väheneminen ja tätä kautta perheiden turvallisuuden lisääntyminen olisivat tällaisia tavoitteita. On hyvin tärkeää, että väkivallan kokijat saavat tarvitsemansa avun, mutta ainoastaan tällä keinolla emme saa väkivaltaa vähenemään. Väkivalta ei vähene, ellemme auta myös tekijöitä. Tekijän kanssa työskentely lisää lopulta koko perheen turvallisuutta ja hyvinvointia. Tämä on siis kaikkien osapuolten kannalta ajateltuna win-win-tilanne.
Tekijät tarvitsevat apua oman kärsimyksensä vuoksi. Väkivallan teot aiheuttavat monenlaista haittaa myös heille. Häpeän, syyllisyyden, ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet sekä ihmissuhteiden haasteet ovat ehkä tavallisimpia niistä. Tekijöillä voi myös olla itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhavaara on vakavasti otettava riski. Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on usein monia siihen altistavia tekijöitä. Väkivallan tekijöillä voi olla omia käsittelemättömiä traumakokemuksia sekä suuria hyvinvoinnin haasteita, kuten elämäntilanteiden mukana tullutta stressiä ja kuormitusta. Stressin säätelykeinot ja omista tarpeista huolehtimisen taidot voivat olla tekijöillä hyvin puutteellisia. Osalla on myös vakavia fyysisen tai psyykkisen terveyden haasteita ja päihderiippuvuutta. Jotta todella pääsemme käsiksi väkivaltailmiöön, on tärkeää kohdentaa apu juuri näihin taustatekijöihin. Eihän tulehtunut haavakaan parane pelkällä laastarilla, vaan tulehdusta on hoidettava asiaan kuuluvalla tavalla.
Korjaavien toimenpiteiden lisäksi on tärkeää muistaa ennaltaehkäisy. Parhaimmillaan omasta käyttäytymisestään huolestunut henkilö voidaan ohjata palveluiden piiriin ja koko perhe voi saada avun jo ennen kuin vakavampia väkivallan tekoja ehtii tapahtua. Tällainen ennakointi säästää runsaasti yhteiskunnan varoja, mutta mikä tärkeintä, se säästää myös perheitä monenlaisilta kärsimyksiltä ja väkivallan kauaskantoisilta seurauksilta.
Oikeusministeriön rahoittama Turvallisille raiteille -hanke sai alkunsa tekijätyön kehittämisen tarpeista. Hankkeessa rakennettu lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma tarjoaa apua jo monella paikkakunnalla väkivallan tekijöille ja myös heille, joilla on herännyt huoli omasta käyttäytymisestään.
Kirjoittaja
Terhi Aulaskoski, hanketyöntekijä, Turvallisille raiteille -hanke, Viola ry
Lähteet
Siltala ym. (2022) Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston kanslia: Helsinki, s. 84-85.
