Kommentoimme Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuusohjelmaluonnosta sekä luonnoksia järjestö- ja palveluntuottajayhteistyön periaatteista OtaKantaa-palvelussa.
”Tehdään osallisuuden vahvistamisessa enemmän kuin vain minimi”
Hyvinvointialueen osallisuusohjelman luominen on myönteinen asia, mutta osallisuus näyttäisi kaventuvan ainoastaan osaksi päätöksenteon prosessia ja käsittävän silloinkin vain lakisääteiset vaikuttajatoimielimet. Samaan aikaan ulkopuolelle jää suuri osa hyvinvointialueen asukkaista. Mitä jos tekisimme osallisuuden edistämiseksi enemmän kuin lakisääteisen minimin ja olisimme Keski-Suomessa aidosti osallisuuden edelläkävijöitä? Esimerkkinä mainitsimme alle kouluikäisten lasten osallisuuden mahdollistamisen.
Hyvinvointialueen henkilöstöllä on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä, mikä edellyttää aikaa ja mahdollisuutta pysähtyä aidosti kuuntelemaan asiakkaita. Asiakkaiden osallisuuden tukemisen ohella työntekijöiden tulisi voida kokea myös itsensä osallisiksi työssään, mikä näkyy mahdollisuutena vaikuttaa omaan työhön ja sen toteuttamiseen. Osallisuuden tulee olla keskeinen osa hyvinvointialueen organisaation toimintakulttuuria, johon työntekijät perehdytetään.
Sosiaalityö keskeisessä roolissa osallisuuden vahvistajana
Sosiaalityön eettinen arvopohja perustuu yhdessä tekemiseen asiakkaiden kanssa ja erityisosaamisensa vuoksi sillä on paljon annettavaa osallisuusohjelman toteuttamisessa. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu osallisuuden edistäminen, asiakkaiden voimavaraistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Osallisuusohjelman mittareissa ja arvioinnissa painottuvat terveydenhuollon tietokannat, mutta myös sosiaalihuollosta kertyvä tieto on merkittävä huomioida ja hyödyntää.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on hyvinvointialueella mielenkiintoisessa roolissa järjestölähtöisenä mutta lakisääteiset tehtävät omaavana toimijana. Keski-Suomi on myös poikkeuksellisessa asemassa, sillä hyvinvointialueella on ”oma” sosiaalialan osaamiskeskus – voisiko sen nähdä ja tunnustaa myös strategisena kumppanina sekä hyödyntää jopa hyvinvointialueen brändiä vahvistavana tekijänä?
Avoimuutta prosesseihin
Sisältöön liittyvien kommenttien lisäksi nostimme esiin tärkeyden tehdä näkyväksi sitä, mitä toimijoita on ollut osallisina osallisuusohjelman luonnosteluprosessissa. Ohjelmaan olisi myös syytä lisätä suunnitelma siitä, miten ohjelmaa kehitetään ja päivitetään systemaattisesti eri toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Myös ohjelmassa mainittuja eri toimijoita ja niiden kokoonpanoja on tärkeää avata. Esimerkiksi osallisuusohjelman toimeenpanijoiden yhteydessä on mainittu yhteistyökumppanit, mutta keitä he konkreettisesti ovat? Näin voidaan huomioida, puuttuuko joukosta asian kannalta olennaisia toimijoita.
Järjestöyhteistyön perusteissa järjestöjä tarkastellaan vahvasti palvelutuotannon näkökulmasta, mutta niillä on erityinen rooli kansalaistoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan vahvistajina, ei vain hyvinvointialueen palvelutuotannon jatkeena tai täydentäjänä. Tulevaisuudessa järjestöillä voi olla merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Myös järjestöjen tuottamaa tietoa tulisi hyödyntää päätöksenteossa nykyistä enemmän ja systemaattisemmin.
Lisätietoja:
Sointu Möller
johtaja
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske
p. 040-821 9553
sointu.moller@koske.fi
