Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säätää hyvinvointialueen tehtäväksi huolehtia niin sosiaali- kuin terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKKI) valtakunnalliset tavoitteet huomioiden. Visiona on, että sosiaalihuolto tulee vahvasti terveydenhuollon rinnalle tekemään TKKI-työtä monialaisesti ja monitieteisesti.
Sosiaalityö on niin käsitteenä, tieteenalana kuin palvelutoimintanakin varsin nuorta. Sen historia, perinteet, rakenteet ja resurssit ovat toisenlaiset kuin terveydenhuollossa: sen vuoksi meidän on opeteltava yhdessä paljon uutta. Monialainen TKKI-työ edellyttää, että meidän ammattilaisten on luotava yhteinen käsitteistö ja yhteistä ymmärrystä, yhtenevä toimintakulttuuri ja toiminnan ja johtamisen rakenteet. Meidän on tärkeätä tunnistaa ihmiskuvamme, miten me näemme niin työntekijät kuin asiakkaat. Myös tutkimustraditiomme ja tiedon tuottamisen rakenteemme ja välineemme ovat kovin erilaiset. Tutustutaan siis toisiimme.
Sosiaalityö tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisesti
Sosiaalityö on vahvasti asiakas- ja asiantuntijatyötä. Sen tavoitteena on niin yksilöiden kuin yhteisöjen toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen. Sosiaalityötä tehdään sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Kun yksilö, perhe tai yhteisö tarvitsee tukea arjessa selviämiseensä, sosiaalityössä rakennetaan tarpeita vastaavaa tuen ja palveluiden kokonaisuutta.
Sosiaalihuollon palvelut koskettavat asukkaitamme laajasti. Ovathan sosiaalihuollon nettokustannukset suunnilleen samansuuruiset kuin erikoissairaanhoidon, kaksinkertaiset perusterveydenhuoltoon verrattuna. Sosiaaliala myös työllistää teollisuuden jälkeen toiseksi eniten ihmisiä Suomessa.
Sosiaalityö on tutkittuun tietoon, ammatilliseen osaamiseen ja sosiaalialan eettisiin periaatteisiin pohjautuvaa muutostyötä. Sen eettinen arvopohja on vahvasti ihmisoikeusperustainen: itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, osallisuuden edistäminen, ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat työmme lähtökohtia. Asiakkaan osallisuus on keskeinen osa työtä, sillä auttaminen on mahdollista vain yhdessä tekemällä. Osallisuus on läsnä jopa asiakastietojen kirjaamisessa, jota yhä enemmän tehdään asiakkaan kanssa yhdessä.
Sosiaalialan tieto ja asiantuntemus hyödynnettävä hyvinvointialueella
Suomessa sosiaalityö oppiaineena itsenäistyi sosiaalipolitiikasta vasta 1990-luvun puolivälissä. Sosiaalityön tutkimus on yleisemmin laadullista tutkimusta, jolloin tutkimustulosten yleistettävyydestä käydään hyvin erilaista keskustelua kuin esimerkiksi luonnontieteissä. Sosiaalityön tutkimukselle on erityistä sen vahva suhde käytäntöön: tutkimuksen tuloksilla on merkitystä erityisesti silloin, kun ne välittyvät asiakastyötä tekevien ammattilaisten käyttöön. Myös asiakasnäkökulma on vahvasti läsnä.
Tutkimus sosiaalityössä on pääosin ilmiöperustaista ja huomiota kiinnitetään monesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta luoviin rakenteisiin sekä käytäntöihin. Näin voidaan nostaa esiin kysymyksiä, jotka ilman tutkimusta jäisivät muuten piiloon – jos ilmiötä ei tehdä näkyväksi, on siihen vaikea saada kestävää muutosta. Tutkimuksen lisäksi myös laissa määritelty rakenteellinen sosiaalityö pyrkii huolehtimaan, että tieto asukkaiden sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista välittyy eteenpäin, ja sosiaalihuollon asiantuntemus hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Merkityksellistä on myös tiedon palauttaminen työntekijöille ja asiakkaille niin, että he saavat tietää, mihin he ovat teoillaan voineet vaikuttaa.
Hyvinvointialueemme strategian yhdeksi menestystekijäksi on nostettu vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen. Sosiaalipalveluiden tietopohjassa on kuitenkin paljon kehitettävää. Sosiaali- ja terveysministeriössä on menossa mittava sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistus, joka tulee edellyttämään myös hyvinvointialueella resurssointia. Meillä ei ole yhtenäistä asiakastietojärjestelmää ja sosiaalihuollossa olemme vasta siirtymässä määrämuotoiseen kirjaamiseen ja osaksi valtakunnallista Kanta-palvelua. Osaamiskeskukset ovat jo muutaman vuoden huolehtineet valtakunnallisesti sosiaalialan työntekijöiden kirjaamisvalmennuksesta ja toteuttavat sitä tehtävää edelleenkin hankerahoituksella.
Sosiaalityössä ihmisten hyvinvoinnin nähdään koostuvan ihmisten arjesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointia rakentavat niin yksilöön kuin hänen ympärillään olevaan yhteisöön liittyvät asiat. Siten hyvinvointi ei koostu vain sellaisista asioista, joihin ihminen itse voi vaikuttaa. Jos me tarkastelemme hyvinvointia kapeasti esimerkiksi vain terveysindikaattorien varassa, meiltä voi jäädä havaitsematta ilmiöitä, joihin meidän pitäisi pystyä jo peruspalveluissa tai ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä vaikuttamaan. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitsemme tutkimusperustaista kehittämistä ja laadukasta koulutusta niin terveyden- kuin sosiaalihuollon aloilta sekä aitoa yhdessä tekemistä.
Sointu Möller
Kosken johtaja