Yhteisösosiaalityötä käsiteltiin menneen syksyn aikana useasti eri tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Syksylle ajoittui myös sosiaalityön opiskelija Pauliina Huuskosen harjoittelu, jonka aikana hän havainnoi Huhtasuon Kylätoimiston toimintaa ja pohti yhteisösosiaalityön mahdollisuuksia matalan kynnyksen kohtaamispaikassa.
Harjoitteluraporttinsa alussa Huuskonen käy läpi yhteisösosiaalityön taustaa, jonka juuret ovat Suomessa 60-luvun yhdyskuntatyössä. Yhteisösosiaalityön tavoitteisiin kuuluvat sosiaalisten ongelmien ehkäisy, lähipalvelujen kehittäminen ja sosiaalisten verkostojen tunnistaminen. Asukkaan omaa aktiivisuutta tuetaan, minkä vuoksi osallisuus, vaikuttaminen ja valtautuminen ovat olennaisia asioita yhteisösosiaalityössä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi merkittävää on myös jalkautuminen asiakkaiden arjen ympäristöihin ja yhteisöihin, kuten kohtaamispaikkoihin. Yhteisösosiaalityössä työskennellään nykyisin usein monitoimijaisissa yhteistyöverkostoissa, joilla voidaan purkaa keskitettyihin palveluihin kohdistuvaa kuormitusta ja tarttua monimutkaistuviin ongelmiin varhaisella tuella. Huuskonen nostaa esille, että yhteisösosiaalityön uranuurtajalla Jane Addamsilla oli 1900-luvun alun Amerikassa jo samanlaisia ajatuksia kohtaamisen merkityksestä kuin mitä yhteisösosiaalityön kehittämistä koskevissa keskusteluissa nykyään puhutaan. Ihmiselämälle merkittävät asiat eivät ole muuttuneet vuosisadan vaihtuessa.
Osallistuvaa havainnointia kohtaamispaikassa
Harjoittelu toteutettiin osana Yhdessä ei olla yksin -hanketta, jossa vahvistetaan eri toimijoiden välisiä verkostoja, kartoitetaan osallisuuden esteitä ja etsitään yhteistyössä keinoja niiden poistamiseksi. Kohtaamispaikoissa pyritään osallistamaan ihmisiä mukaan toimintaan matalalla kynnyksellä tarjoamalla tila vapaamuotoiseen kohtaamiseen. Sen lisäksi kohtaamispaikoilta voi hakea tukea ja apua omaan arkeen. Huhtasuon ASA ry:n tehtävänä on edistää alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja asukasryhmien välistä toimintaa sekä estää syrjäytymistä. Yhdistys ylläpitää kaikille asukkaille avointa Huhtasuon Kylätöimistoa, jossa voi esimerkiksi kahvinjuonnin ja tietokoneella asioinnin lisäksi osallistua ohjattuun toimintaan tai tilassa järjestettäviin tapahtumiin. Päivittäin Kylätoimistolla vierailee noin 50 henkilöä, ja tilaa pyöritetään kolmen palkatun työntekijän lisäksi vapaaehtoisvoimin ja kuntouttavan työtoiminnan kautta tulevin henkilöin. Tällä hetkellä Kylätoimistolla toimii myös ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen keskittyvä Ihmisten ilmoille -hanke (2018–2020).
Kahden kuukauden aikana Huuskonen teki viikoittain osallistuvaa havainnointia Kylätoimistolla, johon kuului kohtaamispaikan arjen tarkastelun lisäksi osallistuminen erilaisiin ohjelmiin. Hän tutustui myös Elämän Leivän ruoanjakotoimintaan sekä ViaDian soppatykkiruokailuun. Havainnoinnin lisäksi merkittävä osa harjoittelua oli myös asukkaiden kanssa käydyt keskustelut kahden kesken ja pienryhmissä. Harjoittelun tarkoituksena oli tuoda näkyväksi yhteisösosiaalityön tarvetta ja saada käsitys siitä, miten kohtaamiset tapahtuvat matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Huuskonen kuvailee huomanneensa, että kohtaamisissa tärkeimmäksi muodostui asiakkaan kuuntelu ja myötäeläminen palveluohjauksellisen neuvonnan sijaan. Säännölliset vierailut Kylätoimistolla rakensivat luottamusta, ja Huuskonen kertoo, kuinka ihmiset alkoivat hiljalleen avautua enemmän omasta elämästään ja kysellä, milloin hän olisi paikalla seuraavan kerran.
Asukkaille on tärkeää, että joku aidosti kuuntelee
Kohtaamispaikoissa tärkeää on, että kohtaamisia tapahtuu eri tasoilla työntekijöiden ja asukkaiden välillä, mikä luo välittömyyttä ja luotettavuutta tilanteisiin. Se mahdollistaa myös asiakkaan ja ammattilaisen roolien yhdistymisen ja vaihtumisen sekä valtasuhteiden muuttumisen, kun asiakkaasta voi tulla tietyn aiheen asiantuntija. Lisäksi lähellä kotia tapahtuva toiminta voi ehkäistä sosiaalisia ongelmia ja aktivoida marginaalissa eläviä asukkaita. Kylätoimistolla vierailee usein ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, mikä korostaa kohtaamispaikkojen merkitystä yhteisöllisyyden rakentajana kotoutumisen alkuvaiheessa, kun opetellaan uutta kieltä ja kulttuuria. Huuskonen luonnehtii Kylätoimistoa luontevaksi paikaksi kohdata alueen asukkaita, vaikka tilojen ajoittainen häly ja yksityisyyden puute saattoivat rajoittaa henkilökohtaisia keskusteluita.
Keskusteluissa asukkaiden kanssa nousivat esiin Huhtasuohon liittyvät tunteet ja tulevaisuuden uhat. Huuskonen sanookin, että kohtaamiset asukkaiden loivat kuvan asuinalueen myönteisestä ilmapiiristä siitä huolimatta, että monilla asukkailla on erilaisia haasteita. Lisäksi asukkaat saattoivat oma-aloitteisesti kertoa henkilökohtaisemmista asioista, kuten arjen haasteista, jolloin yhdessä saatettiin pohtia seikkoja, jotka ovat auttaneet vaikeiden aikojen yli. Huuskonen mainitseekin keskusteluissa olleen piirteitä psykososiaalisesta työotteesta, jossa voimaannuttavan keskustelun kautta pyritään löytämään merkityksellisiä ja hyviä asioita ihmisen elämästä. Monille asukkaille voi olla tärkeintä, että he saavat keventää mieltään, ja paikalla on joku, joka oikeasti kuuntelee, ymmärtää ja hyväksyy. Huuskonen luonnehtii kohtaamista Kylätoimistolla tasavertaiseksi ja välittömäksi tilanteeksi, joka loi osallistujien kesken yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi ryhmätoiminnassa varsinaisen ohjelman lisäksi tärkeää oli kuulumisten ja kokemusten vaihto osallistujien kesken. Ilmapiiri ryhmissä oli avoin, mikä mahdollisti niin ilon kuin surun ilmaisemisen vapaasti.
Havainnointijakson aikana Huuskonen tutustui myös Elämän Leivän ruoka-aputoimintaan sekä ViaDian soppatykkiruokailuun. Huuskonen kertoo, että tunnelma tapahtumissa oli erilainen: soppatykkiruokailussa ilmapiiri oli alusta lähtien positiivinen ja rento, kun taas leipäjonossa tunnelma keventyi vasta vuoronumeroiden jaon jälkeen. Huuskonen ehdottaa, että Kylätoimiston kynnystä madallettaisiin entisestään leipäjonossa odottajille, tai oheen järjestettäisiin jotain muuta toimintaa, jossa sosiaalitoimella voisi olla aktiivisempi rooli. Huuskosen havaintojen perusteella ympäristöllä, ilmapiirillä ja asenteilla on suuri merkitys kohtaamisten luonnistuvuuteen.
Yhteisösosiaalityöllä paljon mahdollisuuksia, mutta työlle on vähän resursseja
”Huhtasuon Kylätoimisto on elävä esimerkki siitä, millainen positiivinen vaikutus saadaan aikaan, kun ihmiset kohdataan asukkaina, ei asiakkaina”, tiivistää Huuskonen kokemuksensa havainnointijaksolta. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat voivat muodostua tärkeiksi sosiaalityön jalkautuvan työotteen paikoiksi, joissa tavoitetaan ihmisiä palveluiden ja etuuksien piiriin. Mahdollisuus jalkautua kohtaamispaikkaan voi edistää myös rakenteellisen sosiaalityön toteutumista, kun tietoa palvelujen kehittämiseen voidaan saada paikallisyhteisöiltä ja asukkailta.
Muutokset vaativat kuitenkin sitä, että työntekijöillä olisi aikaa ja resursseja jalkautuvaan ja yhteisölliseen työhön, sekä mahdollisuus osallistua kehittämistyöhön. Uusi hallitusohjelma korostaa ennalta ehkäisevän ja ennakoivan työn merkitystä, jossa yhteisösosiaalityöllä on tärkeä rooli. Lisäksi sosiaalitoimen yhteyksiä Kylätoimistoon on viritelty uudelleen Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminnan kautta, ja oppilaitosyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa on suuniteltu. Huuskosen kokemukset havainnointijaksolta vahvistavat sen, että asukkailla on vahva tarve tulla kohdatuiksi ja kuulluiksi.
Lue raportti kokonaisuudessaan:
Huuskonen: Kohtaamispaikkojen mahdollisuudet yhteisölliselle sosiaalityölle.
