Kelan ja kuntien välinen yhteistyö nousi yhdeksi PRO SOS -hankkeen kärkiteemaksi, kun vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi. Uusi toimintamalli vaatii tiivistä yhteistyötä sosiaalityön ja Kelan välillä sekä toimijoiden roolien selkeyttämistä, jotta laadukas asiakasprosessi turvataan toimeentulotukiasioissa. Tutustu PRO SOS -hankkeessa kehitettyyn yhteistoimintamalliin ja toteutettuihin kokeiluihin artikkelissamme.
Yhteistoimintamalli selkeyttää perustoimeentulotuen prosessia
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 54/2014) todetaan, että malli Kelan ja kuntien väliseen toimintaan tulisi olla valmiina ennen lain voimaantuloa asiakkaan saumattoman ja kokonaisvaltaisen palvelun turvaamiseksi. Yhteistä valtakunnallista mallia ei kuitenkaan ole syntynyt tai otettu laajasti käyttöön, vaikka perustoimentulotuen siirrosta on jo kulunut aikaa.
PRO SOS -hankkeessa kehitetty yhteistoimintamalli on suositus ja työkalu sosiaalityöntekijöille sekä Kelan virkailijoille. Se kehitettiin PRO SOS-hankkeen ja siihen osallistuneiden kuntien sekä asiakkaiden, Kelan ja Kuntaliiton yhteistyönä. Mallissa on pyritty huomioimaan sekä asiakkaiden että kuntien moninaisuus, ja esitetty kehittämiskohteita sekä uusia toimintatapoja. Hankkeen aikana toteutetuissa työpajoissa nousi esimerkiksi esille, että sosiaalityön tarpeessa olevat asiakkaat eivät ohjautuneet sosiaalityön piiriin Kelalta. Lisäksi Kelan ja kuntien välinen työnjako oli sopimatta, ja tämä johti epäselvyyksiin, jonka asiakkaat kokivat pompotteluna. Näihin seikkoihin mallilla ja hankkeessa toteutetuilla kokeiluilla pyrittiin tarttumaan.
PRO SOS -hankkeen sivuilta löytyy yhteistoiminnan mallin versio 1.0, jossa Kelan ja kuntien yhteistyö sekä palveluprosessi on kuvattu tiiviisti. Versioon on kirjattu myös hankkeen aikana toteutettavia kokeiluja sekä niiden vastuutahoja. Kevään 2019 aikana julkaistiin yhteistoimintamallin päivitetty versio (Prezi-esitys), jossa kuvataan laajasti perustoimeentulotuen prosessia Kelan näkökulmasta sekä sosiaalityön toimintaa. Esitykseen on koottu paljon aiheeseen liittyvää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä, joihin pääsee käsiksi klikkaamalla esityksen eri kohtia. Jos Prezi-esitys ei toimi, kokeile sen avaamista toisella selaimella.
Laadukkaaseen perustoimeentulotuen palveluun liittyy riittävä etuus ja sen myöntämiseksi annettu hyvä asiakaspalvelu sekä tarvittaessa pääsy elämäntilannetta ja palvelutarvetta arvioivan sosiaalityön äärelle.
Kelan ja kunnan sosiaalityön yhteistoimintamalli, versio 1.0 (Youtube-video)
Yhteistoimintamallin lisäksi Kela-kunta-teeman toisena tärkeänä seikkana on erilaisten kokeilujen toteuttaminen. Kokeilujen raportteja ja materiaaleja on kerätty PRO SOS-hankkeen sivuille.
Huolen tunnistamisen malli Kelan työntekijöille
Pääkaupunkiseudulla Soccan osahankkeessa kehitettiin Huolen tunnistamisen malli -työväline, jolla pyritään auttamaan Kelan työntekijöitä tunnistamaan sosiaalihuollon tuen tarpeita ja ohjaamaan asiakkaita kunnan palveluihin. Kelalla on käytössä asiakkaan elämäntilannekartoitusta varten nelikenttä (toimeentulo, perhetilanne, terveys ja asuminen), mutta sen yhteydessä nähtiin myös mahdollisuus kartoittaa, hyötyisikö asiakas sosiaalihuollon palveluista. Lopputuloksena muodostui Huolen tunnistamisen malli -työväline, jolla pyritään varmistamaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun, ohjauksen ja tuen oikea-aikaisesti sekä oikeasta paikasta. Työväline perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja sen kanssa toimitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Huolen tunnistamisen mallia testattiin kuudellasadalla Kelan sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan aikuissosiaalityön työntekijällä.
84 prosenttia Kelan työntekijöistä koki mallista olevan apua sosiaalihuoltolain mukaisen tuen tarpeen tunnistamisessa, ja lähes kaikki Kelan virkailijoiden ilmoitukset johtivat toimenpiteisiin kunnan sosiaalityössä. 56 prosenttia ilmoituksista koski uusia asiakkaita, joten työvälineen avulla saatiin tavoitettua uutta asiakaskuntaa. Työväline auttoi myös tekemään ilmoituksista laadukkaampia ja informatiivisempia, mikä tekee puolestaan kuntien sosiaalityöstä tehokkaampaa. Lähes kaikki pitivät mallia toimivana jo nykyisessä muodossa. Työvälineen käytöstä nousi kuitenkin tarve lisätietoon sosiaalityön asiakasprosessista ja sen sisällöstä, ja kiinnostus koulutusten järjestämiseen.
Toisen työhön tutustuminen auttaa yhteistyön kehittämisessä
Socomin osahankkeessa Etelä-Karjalassa kokeilut painottuivat kolmeen aiheeseen: Kelan ja Eksoten välisen yhteistyön, erityistä tukea vaativien asiakkaiden asiakasohjauksen ja maahanmuuttajien asiakasohjauksen kehittämiseen. Esimerkiksi Kelan ja Eksoten yhteistyön edistämisessä merkittävässä osassa oli tutustuminen toisessa organisaatiossa tehtävään työhön sekä infotilaisuuksien että havainnoinnin avulla. Tiedon kertymisen ohella myös arvostus toisen tekemää työtä kohtaan lisääntyi. Maahanmuuttajien asiakasohjauksen kehittämiseksi kielenopetuksen osaksi otettiin Kela-info. Maahanmuuttajat kokivat infot hyödyllisiksi, ja samalla saatiin aloitettua yhteistyö oppilaitosten kanssa. Erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden asiakasohjauksen kehittämiseksi kokeiltiin jalkautumista, jossa Kelan työntekijä tai sosiaaliohjaaja tulee toisen organisaation tiloihin töihin tiettynä aikana viikosta. Jalkautuminen sekä monet muut kokeilut olivat vielä vuoden 2019 alussa kesken. Kokeilut on kasattu yhteen esitykseen täällä.
Kelan päätökset tarkastelun kohteena laatutyöpajoissa
Eri paikkakunnilla järjestettiin vuoden 2018 lopussa laatutyöpajoja ja asiakasraateja, joissa tarkasteltiin Kelan tekemiä perustoimeentulotukipäätöksiä. Mukana oli mm. kokemusasiantuntijoita, kunnan sosiaalityöntekijöitä ja Kelan toimihenkilöitä. Tapaamisissa käytiin läpi kahdeksan erilaista Kelan antamaa perustoimeentulotukipäätöstä, joita osallistujat kommentoivat.
Työpajoissa kiinnitettiin huomiota vaikeisiin termeihin ja huomautettiin, että asiakkaalle pitäisi perustella tarkemmin, mitä häneltä vaaditaan ja miksi toimenpiteisiin on ryhdytty. Myös päätöksen rakenteeseen ehdotettiin muutoksia. Kelassa on käyty työpajojen tuloksia läpi ja vuoden 2019 aikana kehittämisehdotuksia ruvetaan toteuttamaan. Suuremmat rakennemuutokset ovat mahdollista toteuttaa vasta uuden päätösjärjestelmän käyttöönoton myötä. Yhteenveto työpajojen toiminnasta löytyy täältä.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeistuksen vertailua
Yksi Kela-kunta yhteistyön materiaaleista on raportti, jossa käydään läpi kuntien täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeita. Raportissa on tarkasteltu yhteensä 18 soveltamisohjetta. Ohjeistusten laajuus vaihtelee muutamasta sivusta pariinkymmeneen, mutta ne ovat sisällöltään pääsääntöisesti selkeitä. Monissa ohjeistuksissa ei kuitenkaan tuoda tarkemmin esille sitä, kenelle päätöksenteko täydentävästä ja ehkäisevästä tuesta kunnassa kuuluu. Raportin voit lukea kokonaisuudessaan täällä.
Täydentävän toimeentulotuen ohjeistukset käsittelivät tavallisimpia menoja, joihin haetaan tukea, ja niissä on määriteltynä se, missä tilanteessa ja kuinka paljon täydentävää toimeentulotukea voi saada. Esimerkiksi lähes kaikissa raportin ohjeistuksissa on mahdollista saada kodinhankintoihin alkuavustusta, mutta summat vaihtelevat kuntien välillä ja niihin liittyy erilaisia rajoituksia.
Ehkäisevän toimeentulotuen ohjeistuksissa on vähemmän tarkkoja myöntämisperusteita ja euromääräisiä rajoja tuen yksilökohtaisen harkinnan vuoksi. Soveltamisohjeissa korostetaan tuen harkinnanvaraisuutta ja kertaluonteisuutta, sillä sen tarkoituksena on ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntymistä ja saada aikaan pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia. Ohjeissa mainitaan hyvin samanlaisia tuen tavoitteita ja käyttötarkoituksia, kuten asumisen turvaaminen häädön uhatessa, akuutit kriisit ja elämänmuutokset. Raportin huomioita on eritelty vielä tarkemmin taulukoihin, jotka löytyvät erillisenä tiedostona.
Edellä mainitun materiaalin lisäksi PRO SOS -hankkeen teemasivulle on myös kerätty tietoa valmennusohjelmista ja teemaan liittyviä opinnäytetöitä. Käy tutustumassa!
