Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on vastikään käynnistetty hanke, jossa luodaan kansallisen romaniasioiden osaamiskeskuksen toimintamalli. Suunnitteluvaiheessa hahmotellaan mitä erityistehtäviä keskuksen hoidettavaksi tulee, mitkä tahot sitoutuvat keskuksen taustatoimijoiksi ja miten romanien osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet keskuksessa saadaan turvattua. Asiantuntijoiden näkemyksiä kerätään monipuolisesti eri puolilta Suomea.
Keskustelujen avauksena joukko aktiiveja kokoontui joulunalusviikolla pohtimaan hankkeen haasteita ja mahdollisuuksia. Osallistujilla oli monipuolista kokemusta Jyvässeudun romanityöstä, jonka laatu ja luovuus on saanut toistuvasti kansainvälistäkin tunnustusta. Toimiva tiedonvaihto romaniyhteisön ja paikallisviranomaisten välillä mainittiin vahvuutena, joka olisi syytä saada siirrettyä myös tulevaan osaamiskeskukseen. Romanien keskuudessa toteutuva ylisukupolvinen verkostoituminen tiedostettiin myös voimavaraksi. Nuorten yhdistystoimintaan joitain vuosia sitten mukaan lähteneet työskentelevät nyt itse romaninuorille suunnatuissa hankkeissa ja osallistuivat aktiivisesti tähänkin keskusteluun. Kolmantena keskeisenä vahvuustekijä mainittiin kehittämissuuntautunut johto ja avainhenkilöstö, jota ilman toiminnasta puuttuisi pitkäjänteisyys ja jatkuvuus.
Romaniväestön hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisen haasteena tunnistettiin Suomen hallinnolle laajemminkin ominainen siiloutumisen ongelma. Hallinnonaloittain toimeenpantu tulosohjaus jakaa sosiaali- ja terveysalan, asumisen, koulutuksen, työllistymisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen kysymykset saarekkeiksi, joilla asiantuntijat pohtivat ratkaisuja hallinnonalakohtaisiin ongelmiin, kun asiakkaan tilanne vaatisi yhteistä ja yhteen sovittavaa ratkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit ovat tarkasti säänneltyjä, mutta jatkuvasti on syytä painottaa myös moniammatillisuuden tärkeyttä.
Kulttuurinen pätevyys on osa ammattitaitoa. Romaniasioiden asiantuntijatehtäviin on jo vuosia ollut mahdollista suorittaa näyttöihin perustuva tutkinto. Vuonna 2017 romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnon suoritti 18 henkilöä ja erikoisammattitutkinnon yksi henkilö. Tulevan osaamiskeskuksen tieto- ja osaamispoolin kokoamisessa on tärkeää hyödyntää myös nämä resurssit.
Uusimman teknologian osalta toivottiin Kosken yhteistyön Jyväskylän yliopiston IT-osaajien kanssa tulevan myös romaniasiain osaamiskeskuksen hyödyksi. Tärkeimpänä kuitenkin painotettiin aidon kohtaamisen, molemminpuolisen nähdyksi ja kuulluksi tulemisen merkitystä.
Suunnitteluhankkeen pohjustavat keskustelut oli hyvä aloittaa paikkakunnalta, jossa on yhdessä tekemällä saatu luotua hyvän yhteistyön kulttuuri paikallisviranomaisten, oppilaitosten ja romaniaktiivien kesken. Hyviä käytäntöjä on muissakin kunnissa ja maakunnissa. Kevätkaudella 2018 kutsutaan saman pöydän ääreen romanitoimijoita ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita maan eri osissa. Selvitys vaihtoehtoisista toimintamallista on odotettavissa kesäkuun 2018 loppuun mennessä.
Lisätiedot: suunnittelija Päivi Gynther, puh. 040 159 6950
