Yhteistoiminnan teema kokosi yhteen PAKU-hankkeen koulutuksellisten työpajojen sarjan

PAKU-hankkeen kolmas ja viimeinen koulutuksellinen työpaja toteutui verkkotyöpajana 7.10.2020. Päivän kantavaksi teemaksi muodostui yhteistoiminta. Teemaa käsiteltiin käytännön asiakastyön, rakenteiden, kehittämisen ja johtamisen näkökulmista.

Verkkotyöpaja avattiin PAKU-hankkeen tilannekatsauksella ja palveluohjauksen mallien esittelyillä. Kehittämistyöhön on osallistunut yli 40 eri tahoa sekä yhteensä 134 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa 28.2.2021 saakka. Jatkoajalla järjestetään mm. hankkeen loppuseminaari 22.1.2021 sekä viimeistellään loppuraportointi. Hankkeen loppujulkaisu ilmestyy tammikuussa 2021. Loppujulkaisun kirjoittajina on hanketyöntekijöiden lisäksi kehittäjäryhmien jäseniä sekä muita palveluohjauksen asiantuntijoita ja kehittäjiä.

Kokonaisvaltaista palveluohjauksen toimintamallia (kuva 1) on työstetty teemakohtaisissa kehittäjäryhmissä, joita on ollut yhteensä 13. Kehittäminen on tapahtunut vuoropuhelussa vaiheittain etenevissä kokoontumisissa, joita on ollut 6-10 kertaa/ryhmä. Hanketyöntekijöiden tehtävänä on ollut yhteensovittaa ja tiivistää eri ryhmien tuotoksia yleisiksi, palveluohjauksellista työtä ohjaaviksi toimintaperiaatteiksi. Teemakohtaisten mallien linkittymistä toisiinsa ja palveluohjauksen mallin kokonaisuutta avataan kuvassa 1. Kaikkea palveluohjauksellista työtä ja toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset palveluohjauksen laatukriteerit, joista tuotetaan loppujulkaisun liitteeksi myös selkoversio. Laatukriteerityön pohjalta tuotettuja huoneentauluja voit tulostaa täältä. Teemakohtaisiin palveluohjauksen mallien luonnoksiin voit tutustua Padlet-alustalla, jonne voit myös jättää kommenttisi tai arvioida mallien toimivuutta omassa työssäsi.

Seututerveyskeskuksen palveluohjaaja Sanna Hyyryläinen Keuruun terveysasemalta esitteli Keuruun uutta vastaanoton toimintamallia. Vastaanottojen uusi kahden tiimin toimintamalli on otettu käyttöön syksyllä 2020. Toimintamallin lähtökohtana on, että asioiden hoito aloitetaan heti ja tarvittaessa konsultoidaan muita tiimiläisiä tai ammattilaisia. Toimintamallissa hoitaja on aktiivinen asiakkaan suuntaan ja enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat saavat omahoitajan koordinoimaan palvelua. Tiimimallin hyödyiksi Hyyryläinen nimeää toisilta oppimisen, tiedon jakamisen, yhteisen vastuun, yhteistyön tiivistymisen ja tiimin sitoutumisen asiakkaaseen. Vastaanottomallin tiimien toiminnasta ja palveluohjauksesta Keuruun terveysasemalla voit lukea lisää Sanna Hyyryläisen esityksestä.

Dosentti Jorma Niemelän puheenvuoro pohjasi hänen tuoreeseen julkaisuunsa ”Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat?” Niemelä avasi puheenvuoronsa poiminnoilla valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteista, joiden saavuttaminen nykytilanteessa voi tuntua jopa unelmoinnilta. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää isoja muutoksia työyhteisöjen toimintakulttuurissa, työkäytänteissä, järjestelmissä ja näiden ymmärryksessä.

Työyhteisöjen toimintakulttuurin haasteena ovat usein asenteet suhteessa asiakkaisiin ja yhteistyöhön. Määttä ja Keskitalo (2014) ovat jakaneet työntekijöiden roolit kopin ottajiin, siirtäjiin ja torjujiin. Yksi työyhteisöjen toimintakulttuuriin tarvittava muutos on lisätä kopin ottajia, jotta palvelupoluista voidaan saada sujuvampia. Palveleva ja yhteistoimintaa ylläpitävä toimintakulttuuri tarvitsee sitä tukevaa johtamista, toimivat tietojärjestelmät, riittävää ja ajantasaista osaamista, sekä yhteistä ymmärrystä toiminnan laadusta ja talouden ohjauksesta. Jotta tietojärjestelmät saadaan tukemaan palveluketjuja ja -polkuja, on tietohallinnon myös ymmärrettävä toimintaa, jota järjestelmien tulisi tukea. Niemelä korostaakin koko sote-järjestelmän palveluohjaavuuden merkitystä; käytännön tietoa tarvitaan pohjaksi, jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmät saadaan tukemaan palveluprosesseja. Palveluohjaava sote-järjestelmä edellyttää myös palveluohjauksen viestinnällistä kehittämistä; informatiivista ja selkeää viestintää monikanavaisesti sekä palveluohjauksen ammatillista kehittämistä (osaaminen, työkulttuuri ja työorientaatio).

Niemelä nosti esiin myös asiakkuussegmentoinnin mahdollisuutena yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistamisessa ja voimavarojen kohdentamisessa tarpeiden mukaan. Niemelä korosti ihmisten omatoimisuuden tukemisen ensisijaisuutta, jonka vuoksi palveluohjauksen saatavuus on taattava kaikille. Palveluohjaavan järjestelmän kehittymisessä lähiesimiehillä ja keskijohdolla on ratkaiseva rooli. Toimivien palvelupolkujen ja palveluohjauksen merkityksen laaja-alaisen ymmärtämisen lisäksi johtajilta vaaditaan positiivista ja osallistavaa ilmapiiriä sekä erilaisten kokeilujen sallimista joustavasti. Olemassa olevat hyvät käytännöt on hyödynnettävä ja generoitava yhtenäisiksi käytännöiksi, ei vain julkisten palveluiden ja viranomaistoimintojen osalta, vaan toiminnallista systeemiajattelua noudattaen.

Projektipäällikkö Mari Rantamäki Keski-Suomen sote-uudistus -hankkeen palveluketjujen kehittämisen osakokonaisuudesta esitteli Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sisältöä Keski-Suomessa. Uuden sote-maakuntarakenteen on määrä astua voimaan 1.1.2023, jolloin sote-maakuntia olisi 21 + 1 (Helsingin kaupunki ja HUS). Rantamäki esitteli valtakunnallisen sote-uudistuksen painopisteet (kuva 2) ja aikataulun. Keski-Suomen sote-uudistus, Monesta hyvästä yhdeksi parhaista -hankekokonaisuus, pitää sisällään Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisen sekä rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun. Uudistuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden parantumista ja yhtenäisempiä palvelupolkuja. Tavoitteena on, että ihmiset saisivat palvelut paremmin ja nopeammin yhdestä paikasta. Yhdenvertaisuutta halutaan lisätä tarpeiden mukaan esim. liikkuvien palvelujen avulla sekä turvata tuen ja palvelujen jatkuvuus. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen kytkeytyy tiiviiksi osaksi Keski-Suomen sote-uudistusta.

Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisen osa-alueet Keski-Suomessa ovat:

1. Vastaanottopalvelujen saatavuus

2. Lapset, nuoret ja perheet

– Akuutti lastensuojelun työparituki, lapsiperheoikeudelliset palvelut, psykososiaalisen tuen ja hoidon työmenetelmien kehittäminen, lapsiperhepalveluiden yhteensovittaminen perhekeskustoimintamallin

3. Palveluketjut

– Diabetes, mielenterveys- ja päihdepalvelut, palliatiivinen- ja saattohoito

Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämisessä hyödynnetään PAKU-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä ja tuotettuja materiaaleja. Lisäksi tunnistettuihin kehittämistarpeisiin tartutaan sote-keskusten kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa palveluohjauksellisen työotteen vahvistaminen, ennakoivan ja valmistelevan työn lisääminen, varhaisen tuen tarjoaminen, sosiaalihuollon sähköisen asioinnin kehittäminen, tiedonsiirtoon, arviointiin ja työnjakoihin liittyvät kysymykset sekä asiakkuussegmentointi ja sosiaalihuollon asiakkuuspolut Suuntimassa. Keski-Suomen sote-uudistuksessa on oltu kiinnostuneita PAKU-hankkeen tuotoksista ja ne halutaan ottaa huomioon. Näin voidaan varmistaa jatkumo palveluohjauksen yhteiskehittämiseen osallistuneiden äänelle ja työpanokselle.

FT, yliopistotutkija Anneli Hujalan puheenvuoro ”Yhteistyöstä yhteensovittavaan johtamiseen” pohjautui hänen tutkimuksiinsa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden (yhteisasiakkaiden) määrittelystä ja monialaisesta yhteistyöstä sekä sote-johtajien yhteistyöstä. Tiivistetysti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten tilanteet kuvautuivat selviytymistaisteluina, joita niiden ei hyvinvointiyhteiskunnassa kuuluisi olla. Tutkimuksen pohjalta erityisen tärkeäksi nousi kysymisen merkitys. Tilanteesta kysyminen ja kiinnostuminen on ihmisille merkityksellistä, eikä sitä pidä vähätellä. Tähän huomioon pohjautuu myös PAKU-hankkeessa kuvattu ennaltaehkäisevän palveluohjauksen ja varhaisen tuen malli.

Monialaisen yhteistyön tekemisessä työntekijät vaikuttavat olevan Hujalan mukaan johtajia edellä. On silti hyvä muistaa, että pelkkä saman pöydän ääressä oleminen ei riitä yhteistyöksi ilman yhteistä ymmärrystä, toimintatapoja, tahtotilaa ja rakenteita. Yhteistyössäkin tarvitaan inhimillisyyttä sekä tunteiden mukanaolon sallimista ja niiden ymmärtämistä, niin asiakkailta kuin ammattilaisiltakin. Yhteistyössä on kyse erilaisuuksien tunnistamisesta ja hyväksymisestä. Asiakastyössä tunnereaktioiden pelko voi johtaa tilanteeseen, jossa ammattilainen ei uskalla ottaa asioita puheeksi. Tunnereaktioiden pelko vaikuttaa väistämättä vuorovaikutukseen ja sen myötä luottamuksen rakentumiseen. Tutkimuksen mukaan yhteistyön esteenä voivat olla myös asenteet ja yhteistyöhaluttomuus. Tutkimuksessa kuvattiin, että on ammattilaisia, jotka eivät halua jakaa tietoa ja työtä tai poistua omalta mukavuusalueeltaan. Yhteistyötä ei saada aikaan yksisuuntaisesti.

Lopuksi Hujala käsitteli tutkimustuloksia sote-johtajien yhteistyöstä. Hujalan mukaan johtajien välinen yhteistyö on, paitsi kehittämisen paikka, myös voimavara. Tutkimuksen neljä näkökulmaa integroivaan johtamiseen ovat:

1. Se, mitä ja miten yhteistyöstä puhutaan, vaikuttaa siihen, miten yhteistyötä tehdään.

2. Yhteistyön toteutuminen punnitaan käytännön toiminnassa ja rutiineissa.

3. Jokainen kokee yhteistyön omalla, henkilökohtaisella tavallaan -myös johtajat.

4. Syy-seuraus -yhteydet: johtajien väliseen yhteistyöhön liittyvien avaintekijöiden tunnistaminen. Näitä ovat muun muassa kriittisyyden, kyseenalaistamisen ja ääneen sanomisen salliminen, toisiin tutustuminen yli hallintorajojen sekä erilaisuuden, ristiriitojen ja tunteiden hyväksyminen osaksi yhteistoimintaa. Lisäksi tarvitaan raha edellä-ajattelun tuulettamista sekä konkreettisia, rohkeita, nopeita ja kohdennettuja yhteistyökokeiluja.

PAKU-hanke kiittää kaikkia mukana olleita! Koulutuksellisten työpajojen sarja sai olosuhteista huolimatta arvokkaan päätöksen. Kaikkien koulutuksellisten työpajojen materiaalit sekä muut hankkeen julkaistut tuotokset löydät täältä. PAKU-hankkeessa työ jatkuu mallien viimeistelyllä yhdessä kuvittajien ja graafikon kanssa sekä loppujulkaisun sisällön tuottamisella.