Yhteisöllinen asuminen herätti vilkasta keskustelua

Joulukuu alkoi ikääntyneiden yhteisölliseen asumiseen keskittyvän Kokemukset näkyviksi -hankkeen etätyöpajalla. Päivän aikana käsiteltiin yhteisöllisen asumisen hyviä käytäntöjä ja haasteita eri näkökulmista.

Yhteisöllinen asuminen – mitä se on?

Etätyöpajan alussa osallistujia heräteltiin pohtimaan yhteisöllistä asumista: mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan ja mitä siihen sisältyy? Yhteisöllistä asumista kuvailtiin ”laadukkaaksi ja turvalliseksi asumiseksi, jossa mahdollista yhteiseen tekemiseen ja olemiseen silloin kun itse haluaa”. Merkittävänä nähtiin myös yhteiset tilat, jotka mahdollistavat kokoontumisen ja yhteisen toiminnan, sekä naapureilta saatava tuki omaan arkeen. Yhteisöllisen asumisen myötä on mahdollista kokea itsensä merkitykselliseksi, kun voi hyödyntää omaa osaamistaan, ja tuntea yhteenkuuluvuutta muiden asukkaiden kanssa. Yhteinen arki vaatii kuitenkin asennoitumista, jossa hyväksytään erilaisuus, arvostetaan muita asukkaita ja luotetaan naapureihin.

Yhteisöllinen asuminen tutkimuksen näkökulmasta

Päivän aiheeseen virittäytymisen jälkeen dosentti Outi Jolanki käsitteli ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hyviä käytäntöjä ja haasteita tutkimuksen valossa. Parhaimmillaan yhteisöllisyys voi Jolangin mukaan olla keskinäistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vastavuoroista tukea sekä oppimista ja yhdessä tekemistä. Tärkeänä huomiona hän nosti esiin myös asukkaiden velvollisuudet ja vastuut yhteisöllisessä asumisessa. Haasteita ovat usein yhteisössä nousevien erimielisyyksien käsitteleminen, kuppikunnat ja mahdollisuudet vaikuttaa arkeen. Nämä seikat ovat tärkeitä ottaa huomioon yhteisöllistä asumista suunniteltaessa. Samalla on myös varmistettava, että uudet asukkaat ymmärtävät, millaiseen taloon he ovat muuttamassa.

Puheenvuoro synnytti paljon keskustelua siitä, miten yhteisöllisyydestä pyritään löytämään vastauksia moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Yhteisöllisellä asumisella ei ratkaista kaikkia haasteita, vaan esimerkiksi ikääntyneiden asumiseen tarvitaan monenlaisia erilaisia ratkaisuja.

Työpajatyöskentelyä hyvien käytäntöjen ja haasteiden parissa

Ajatuksia herättelevän ensimmäisen osion jälkeen oli aika siirtyä pienryhmiin keskustelemaan yhteisöllisen asumisen hyvistä käytännöistä ja solmukohdista. Ensimmäisenä pohdittiin yhteisöllisen asumisen toteuttajan polkua: millaisia seikkoja on tärkeä ottaa huomioon polulla ja missä vaiheessa? Keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi tarpeeksi kauas tulevaisuuteen ylettyvä näkökulma asumistarpeiden kartoittamisessa ja asumisen suunnittelussa: millaisia asuntoja tarvitaan 2050-luvulla ja millaisia tarpeita on sen ajan ikääntyneillä?

Toteuttajan polun lisäksi osallistujat käsittelivät Kokemukset näkyviksi -hankkeessa havaittuja hyviä käytäntöjä ja haasteita yhteisölliseen asumiseen liittyen. Niitä oli kerätty viiden eri teeman (osallisuus, tilat, yhteinen toiminta, uudet asukkaat, yhteisön tuki) alle. Aiheet herättivät ryhmissä niin paljon keskustelua, että nopeimmatkin ehtivät tarkastella vain kolmea eri teemaa, joten selvää oli, että työpajassa oltiin tärkeiden kysymysten äärellä.