Perustoimeentulotuen siirron vaikutukset kiinnostivat kansanedustajia

Viikko käynnistyi arvovaltaisilla vierailla, kun keskisuomalaiset kansanedustajat Piritta Rantanen ja Petri Honkonen saapuivat vierailulle sosiaalialan osaamiskeskukseen. Tapaamisessa keskusteltiin Kosken toiminnasta, perustoimeentulotuen Kela-siirrosta ja maakunnan lastensuojelun tilasta.

Kansanedustajat tutustuivat sosiaalialan osaamiskeskuksessa tehtävään työhön ja sosiaalihuollon tilanteeseen uudistusten keskellä. Sosiaaliasiamiehen vuosittainen selvitys oli päättäjille tuttu tiedonlähde sosiaalialaan liittyvissä asioissa, mutta tapaaminen tarjosi mahdollisuuden kysellä tarkemmin sosiaalihuollon tilasta maakunnassa, sekä tuoda esiin Koskelle tärkeitä teemoja. Kahvin äärellä keskusteltiin myös kohtaamisen ja osallisuuden merkityksestä, sekä Keski-Suomen lastensuojelun tilanteesta.

Kansanedustajat Piritta Rantanen ja Petri Honkonen kuuntelivat tarkasti, kun Kosken työntekijät esittelivät maakunnan sosiaalihuollon kannalta tärkeitä aiheita.

Kosken johtaja Marja Heikkilä esitteli vieraille sosiaalihuollon kokonaiskuvaa Suomessa sekä Kosken toimintaa ja toimintaympäristöä. Tänä vuonna Kosken huomion keskiössä ovat tulevaisuuden osaamisen, henkilöstön ja yhteistyön turvaaminen sosiaalialalla, tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen sekä maakunnallistuvaan sosiaalihuoltoon liittyvät seikat. Lisäksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -valtionavustushaku sekä muut erillishaut vaikuttavat osaamiskeskuksen toimintaan kuluvan vuoden aikana. Heikkilä nosti aiheeseen liittyen esiin Kosken ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen yhteisen Meijän sote-keskus -julkilausuman, jolla halutaan huomioida se, että järjestöt ja kansalaiset ovat vahvasti mukana uusissa sote-keskuksissa.

Kentän ja maakunnan asukkaiden näkökulmaa tapaamiseen toivat Yhdessä ei olla yksin -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen ja Palvelupolut kuntoon -hankkeen projektikoordinaattori Anne Koivisto. Pekkarinen toi esiin hankkeen aikana selkeästi havaittua kohtaamisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyön merkitystä yksinäisyyden vähentämisen työssä. Myös PAKU-hankkeessa oli huomattu kohtaamisen tärkeys asiakastyössä, ja Koivisto esitteli palvelupolkujen kautta, kuinka merkittävää on, että sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja saadaan oikea-aikaisesti, ja asiakkaan tilanteesta otetaan aidosti koppi.

Kansanedustajia kiinnosti erityisesti vuonna 2017 tapahtunut perustoimeentulotuen siirtyminen kuntien sosiaalitoimelta Kelalle ja sen vaikutukset ihmisten arkeen. Siirto mahdollistaa toisaalta ajantasaisen tutkimustiedon kertymisen Kelan järjestelmien kautta, mutta toisaalta se on aiheuttanut monenlaisia haasteita. Muutostilanne on pitkittynyt: Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välinen yhteistyö sekä tiedonkulku toimivat huonosti esimerkiksi huoli-ilmoitusten suhteen, eikä perustoimeentulotuen siirto ole vapauttanut sosiaalityöntekijöiltä aikaa esimerkiksi yhteisösosiaalityön tekemiseen. Perustoimeentulotuen siirron vaikutukset näkyvät myös ihmisten elämässä konkreettisesti, sillä tuen hakeminen sähköisten järjestelmien kautta voi olla hankalaa, eikä sen yhteydessä tapahdu enää kohtaamista ammattilaisen kanssa. Lisäksi monelta puuttuu tietoa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Siirron jälkeen taloussosiaalityön merkitys on korostunut entisestään.

Lopuksi syvennyttiin Kosken tekemään selvitykseen maakunnan lastensuojelun tilasta (julkaistaan pian). Lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Matleena Ullner esitteli kyselyn tuloksia sekä niiden pohjalta tehtyjä suosituksia. Kyselyyn vastanneet Keski-Suomen kunnat toivoivat yksimielisesti lastensuojelupalveluiden järjestämistä kuntapohjaa laajemmin, etenkin lastensuojelun sijaishuollon ja lastensuojelupalveluiden hankinta- ja valvontatyön suhteen. Lisäksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne on vaikea ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisessä on haasteita.