Kunnat toivovat yksimielisesti kuntapohjaa laajempaa lastensuojelupalveluiden järjestämistä

Kosken Katsaus lastensuojelun tilaan Keski-Suomessa ja suositukset lastensuojelun kehittämiseen -raportti kertoo maakunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaikeasta rekrytointitilanteesta ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen järjestämisen haasteista. Lastensuojelun tilan kehittämiseksi raportissa annetaan suosituksia kunnille.

Maakuntaan tarvitaan kelpoisuusehdot täyttäviä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä

Raportin tulokset kertovat, että sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne Keski-Suomessa koetaan vaikeana. 21 prosenttia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden viroista oli vastaushetkellä täyttämättä, mihin suurin syy on kuntien mukaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden puute. Haasteet rekrytoinnissa näkyvät myös kelpoisuusehdot täyttämättömien työntekijöiden määrässä lastensuojelupalveluissa, joita oli jopa 18 prosenttia työntekijöistä. ”Kokonaisuudessaan rekrytointitilanne koetaan maakunnassa vaikeaksi, ja siinä tapahtuu myös ennakoimattomia nopeita muutoksia työntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi”, kommentoi lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Matleena Ullner.

Lastensuojelupalveluiden rekrytointitilanteen parantamiseksi kunnat ovat yleisimmin käyttäneet palkkauksen ja työnkuvien tarkastamista. Kohtuullisen asiakasmäärän mahdollistaminen on myös merkittävä tekijä rekrytointitilanteen kehittämisessä. Vaihtelu kuntien työntekijäkohtaisten lastensuojelun asiakasmäärien välillä on suurta: vähimmillään asiakkaita oli työntekijää kohden kolme ja enimmillään kuusikymmentä. Noin viidesosalla kunnista asiakasmäärä työntekijää kohden oli yli 40. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvityksen mukaan lastensuojelun työntekijälle sopiva asiakasmäärä on 5-25, jotta työntekijälle kertyy tarpeeksi osaamista mutta työmäärä pysyy kohtuullisena.

Rekrytoinnin haasteet heijastuvat palvelujen järjestämiseen ja asiakkaan ohjautumiseen

Kaikissa Keski-Suomen kunnissa ei pystytä järjestämään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja riittävässä laajuudessa, mikä asettaa maakunnan asukkaat eriarvoiseen asemaan. Selkeitä puutteita esiintyi mielenterveyspalvelujen sekä asumis- ja laitospalvelujen tarjonnassa. Merkittävinä kehittämisen kohteina palvelujen järjestämiseksi nähtiin resursointi ja palvelutarpeen tunnistaminen peruspalveluissa, jotta ennaltaehkäisevän tuen tarpeet tunnistettaisiin varhaisessa vaiheessa ja asukkaat ohjautuisivat oikeanlaisen tuen piiriin oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä asiakkaiden ohjautumisessa on kehitettävää. 69 prosenttia kunnista arvioi, että kunnassa on lastensuojelun asiakkaina lapsia, joiden asiakkuus johtuu erikoissairaanhoidon tai muun erityispalvelun tarpeesta. Näiden asiakkaiden todellinen palveluntarve olisi usein lasten- tai nuorisopsykiatrialla tai vammaispalveluissa.

Kaavio, jossa riittämättömät palvelut johtavat asiakkaan tilanteen kriisiytymiseen ja viimesijaisten palveluiden käyttämiseen.
Asiakkaan ohjautuminen oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti ehkäisee korjaavien palvelujen tarvetta.

Suositukset maakunnan lastensuojelun tilan kehittämiseksi

Kunnille osoitetun kyselyn vastaukset luovat kuvan lastensuojelun haasteellisesta tilanteesta Keski-Suomessa, mutta askelia sen kehittämiseksi voidaan ottaa raportissa esitettyjen suositusten kautta. Niistä ensimmäinen kiinnittää huomion sosiaalihuoltolain toimeenpanoon ja lain mukaisten palvelujen puutteelliseen järjestämiseen monissa kunnissa. Puutteet sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa voivat johtaa usein asiakkaiden ohjautumiseen lastensuojelun erityispalveluihin, jos ensisijaiseksi määriteltyjä palveluja ei ole saatavilla. Tämän vuoksi merkittävää on lasten ja perheiden palveluiden integroiminen osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia, jotta palveluiden välillä voidaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Lapsiperheille suunnattujen sosiaalipalveluiden toimintamallien ja -nimekkeiden yhtenäistäminen mahdollistaa taas palveluiden vertailtavuuden ja yhdenvertaisuuden. Perhekeskustoiminta on maakunnassa hyvässä tilanteessa, mutta verkostoa tulee laajentaa edelleen ja kehittämistä jatkaa. Lastensuojelun sosiaalityön mitoitukset ja osaaminen tulisi saada lastensuojelun laatusuosituksia vastaaviksi. Tärkeää on palveluiden painopisteen siirto ennaltaehkäiseviin ja peruspalveluihin, mikä onnistuu asiakastyötä tekevien työntekijöiden oikealla mitoituksella ja huomion kiinnittämisellä asiakkaiden ohjautumiseen: kun asiakas ohjautuu oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti, tulee lastensuojelun asiakkaiksi vain lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia.

Lastensuojelun järjestäminen kuntapohjaa laajemmin mahdollistaisi erityisosaamisen jakautumisen tasaisemmin

Työntekijäresurssit ja lastensuojelussa vaadittava erityisosaaminen ovat syinä siihen, että kyselyyn vastanneet kunnat toivoivat yksimielisesti lastensuojelupalveluiden järjestämistä kuntapohjaa laajemmin. Alueellinen järjestäminen mahdollistaisi osaavien työntekijöiden ja erityisosaamisen jakautumisen kuntien käyttöön tasaisemmin, sillä tukea tarvitaan etenkin sijaishuollossa, valvontaan ja hankintaan liittyvissä tehtävissä sekä muussa vaativassa lastensuojelutyössä. Laajemman järjestämisen myötä lastensuojelun erityisosaamista olisi tarvittaessa saatavilla, ja se edistäisi myös yhdenvertaisten palveluiden saatavuutta maakunnassa sekä moniammatillisen työskentelyn tiivistymistä. Alueellisen järjestämisen tapa jakoi kuntien mielipiteitä: osa näki koko maakunnan kokoisen alueen olevan tarkoituksenmukaisin tapa, ja osa taas koki parhaimmaksi muutaman kunnan yhteistyöalueet lastensuojelupalveluiden järjestämisessä.

Raportin toinen suositus liittyykin kuntapohjaa laajempaan lastensuojelun järjestämiseen. Askelia siihen voidaan ottaa panostamalla lastensuojelun tiekartan tekemiseen, jossa kunnat sitoutuvat yhteisesti asetettuihin kehittämistavoitteisiin ja lastensuojelun kehittämisedellytysten vahvistamiseen. Myös lastensuojelun systeemistä toimintamallia tulee juurruttaa maakuntaan. Osa kunnista on sitoutunut jo toimintamallin käyttöönottoon, mutta toimintakulttuurin muutos vie aikaa ja vaatii koordinoivan tahon. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös asiakasmäärien kohtuullistamiseen, sillä kuntien välillä on suuria vaihteluita lastensuojelun työntekijäkohtaisten asiakasmäärien välillä, vaikka keskiarvoisesti maakunnassa ollaan kohtuullisella tasolla.

Maakunnassa kaivataan lisää koulutusta lastensuojelun erityiskysymyksiin liittyen

Kunnille tehty kysely nosti esiin myös riittämättömäksi koetun työpanoksen lastensuojelun valvontaan. Valvonta tapahtuu usein muun työn ohessa. Lastensuojelupalveluiden hankintaan ja valvontaan tulee järjestää koulutusta sekä työntekijöille että esimiehille. Lisää tietoa tarvitaan myös lainsäädännöstä sekä viranhaltijan vastuista ja velvoitteita. Ratkaisuina voisi olla maakunnan laajuinen panostus suunnitelmalliseen valvontatyöhön, sekä palkittujen käytäntöjen, kuten Jyväskylän kaupungin ja Pesäpuu ry:n nuorisokotien vertaisarvioinnin, hyödyntäminen.

Kysely nosti esiin merkittäviä kehittämiskohteita maakunnan lastensuojelussa tilassa ja kehityksen suunnan seuraamiseksi on tärkeää, että vastaavanlainen kysely lastensuojelun tilasta toistetaan määräajoin. Lisäksi pitää seurata ja edistää työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia, jotta edellytykset laadukkaalle työn tekemiselle säilyvät ja lastensuojelun veto- sekä pitovoima kehittyy maakunnassa.

Tutustu raporttiin tarkemmin:


Raportti perustuu kesällä ja syksyllä 2019 toteutettuun kyselyyn, joka osoitettiin kuntien lastensuojelupalveluista vastaaville työntekijöille. Kyselyssä kartoitettiin lastensuojelutyöntekijöiden rekrytointitilannetta, sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toteutumista ja asiakkaan ohjautumista, maakunnan lastensuojelutyön järjestämistä, työhyvinvointiin ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä lastensuojelupalveluiden hankintaa ja valvontaa. Kyselyyn saatiin 14 vastausta, jotka kattavat Keski-Suomen väestöpohjasta 98 prosenttia.