Huonosti suomea puhuva tai ymmärtävä asukas jää turhan helposti asuinalueen yhteisöllisen elämän tai palvelujen ulkopuolelle. Ovatko meidän kynnykset riittävän matalat ja vastaanottomme suvaitseva?
Erilaisuus voisi rikastuttaa myös keskisuomalaista korttelielämää! Yksinäinen vanhus omalla asuinalueellaan voisi saada seuraa vastatulleesta maahanmuuttajasta, jos vain heillä (ja meillä) olisi rohkeutta ja osaamista kohdata erilaisuutta.
Yhdessä ei olla yksin
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) yksinäisyyshanke ’Yhdessä ei olla yksin’ toimii jo kolmatta vuotta. Rahoitus hankkeelle tulee STEA:lta yksinäisyyden vähentämisen rahastosta. Samasta rahakirstusta saavat avustusta kuusitoista muuta hanketta Suomessa. Hankkeessa Koskella on työntekijöinä kolmen henkilön tiimi, projektipäällikkö ja kaksi projektikehittäjää.
Yhdessä ei olla yksin -hyvinvointiyhteistyöhanke tekee yhteistyötä 14 keskisuomalaisen kunnan kanssa, sekä näissä toimivien järjestöjen ja asukkaiden parissa. Hankkeen kohderyhmää ovat kaikenikäiset keskisuomalaiset asukkaat, mutta erityisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, syrjäytyneet nuoret, köyhät, heikosti suomen kieltä osaavat maahanmuuttajataustaiset tulokkaat ja maaseutualueiden sivukylillä asuvat ikäihmiset.
Vieraskielisyys Keski-Suomessa
Keski-Suomessa vieraskielisiä asukkaita on noin 9.000 henkilöä. Näistä noin 8.000 asuu Jyväskylässä tai sen seutukunnalla. Muihin kuntiin maahanmuuttajia on asettunut vähemmän. Keskittymiseen ovat vaikuttaneet niin viranomaispalveluiden saatavuus, moni-/erikielisten asukkaiden tarvitsema omakulttuurinen yhteisöllisyys, mutta myös mahdollisuudet opiskella, työllistyä ja tulla toimeen. Myös kuntien poliittisilla päätöksillä ja valtion ohjauksella on mm. kiintiöpakolaisia saapunut tiettyihin kuntiin.
Keski-Suomen vieraskielisten asukkaiden keskuudessa toimivat tahot ovat monialaisia ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan paljon. Kuntien ohella maahan tulleiden parissa työtään tekevät seurakunnat, yhteisöt, yritykset ja järjestöt, sekä luonnollisesti omaiset ja läheiset. Myös kansalaistoiminta ja naapurusto ovat vastaanottajina ja tukihenkilöinä tulokkaille. Kosken yksinäisyyshanke saattaa näitä toimijoita yhteen ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla uudenlaisen asukkaan toiveita ja tarpeita voidaan huomioida osallisuuden lisäämiseksi ja yhteisölliseen toimintaan pääsemiseksi.
Hankevuosien aikana kokemusta on kertynyt maahanmuuttajatyöstä erityisesti Jämsässä, Kyyjärvellä ja Viitasaarella, Jyväskylän ohella luonnollisesti. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat olleet Paremmin Yhdessä ry, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT ry, Wari ry ja Monikulttuurikeskus Gloria. Pirkanmaan ja Keski-Suomen yhteinen ELY-keskusten maahanmuuttokoordinaattori koordinoi kehittäjä- ja hanketoimijoita ja huolehtii myös tiedottamisesta. Keskeisin alusta tiedottamiselle on TEM:n kotouttamisen sivusto, jossa em. maakunnilla on oma osionsa.
Nuorten maahanmuuttajien kanssa yksinäisyyshankkeen kumppani on ollut Jyvälän Setlementti ja sen maahanmuuttajanuorten keskuudessa työskentelevä Maia Fandi. Yksinäisyyshanke ja Maian luotsaama Oma Polku -hanke kokoavat kerran kuukaudessa nuoria suomalaisia ja nuoria maahanmuuttajia keskustelemaan, pelaamaan ja toimimaan yhdessä. Jokaisella kerralla on oma teemansa ja ohjattua ohjelmaa. Tarjolla on kahvia/teetä sekä pientä purtavaa ja toiminta on kaikille maksutonta.
Mukaan toimintaan!
Jos kiinnostuit maahanmuuttajien parissa tehtävästä hyvinvointityöstä, ota yhteyttä Yhdessä ei olla yksin -hankkeen tiimiin! Yhteystietomme löydät hankkeen sivuilta. Kolmivuotisen hankkeen viimeinen vuosi on meneillään ja vielä on puhtia ranteissa. Voit myös antaa vinkkiä meille päin millä tavoin maahanmuuttajien ja vieraskielisten osallisuutta voisi kotikunnassasi edistää. Syksyllä alkaa pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaarella kaikille avoin pienryhmätoiminta, jossa on tilaa myös naapurikuntien toimijoille.
Lisätietoja antaa projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen, p. 040 653 7220, sirpa.pekkarinen@koske.fi.
