Kaksivuotisella (2021-2022) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla tutkimushankkeella etsitään keinoja ylittää rakenteellisen sosiaalityön esteitä, jotta toiminta saadaan osaksi uusien hyvinvointialueiden käytäntöjä. Hankkeen järjestämässä työseminaarissa kuultiin alustavia tutkimustuloksia ja pohdittiin niiden pohjalta yhdessä asiakkaiden, järjestötoimijoiden, sosiaalityöntekijöiden, sosiaalijohdon sekä poliittisten päättäjien kesken ratkaisuja rakenteellisen sosiaalityön haasteisiin.
Tilaisuuden avasi tutkimushankkeen johtaja, sosiaalityön professori Kati Närhi esittelemällä Monitoimijainen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa (MoRa) -hanketta. Lakisääteisen rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja tukea kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä sosiaalityön asiantuntijuutta ja tietoa. Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamistoimintaa, jonka tavoitteena on saada aikaan laaja-alaista muutosta yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa rakenteissa yhteistyössä verkostojen kanssa. Hyvinvointialueet ovat mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön rakenteellisen sosiaalityön tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkimushankkeessa on toteutettu valtakunnallinen kysely rakenteellisen sosiaalityön nykytilasta, jonka lisäksi meneillään ovat tapaustutkimukset kolmessa erityyppisessä kunnassa / kuntayhtymässä. Osallistuvat kunnat saavat koulutusta rakenteellisen sosiaalityön toimintamallista. Juurrutustyötä tehdään yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten SONet BOTNIAn ja Kosken kanssa.
Osaamiskeskuksen tervehdyksen osallistujille toi erikoissuunnittelija Sivi Talvensola Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta. Puheessaan Talvensola korosti ajankohdan otollisuutta rakenteellisen sosiaalityön kehittämiselle. ”Sosiaalialalla työskentelevillä on paljon tietoa asiakkaidensa elämästä. Tätä arvokasta tietoa asiakkaiden arjesta tulisi käyttää nykyistä enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenoilla, jotta heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten näkemykset ja tarpeet tulisivat entistä paremmin päätöksentekijöiden tietoon. Samalla teemme sosiaalityön ja koko sosiaalialan merkitystä näkyväksi.” totesi Talvensola ja kannusti osallistujia yhteiseen vaikuttamiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.
Tietotyö korostuu rakenteellisen sosiaalityön nykykäytännöissä
Yliopistotutkija Sirpa Kannasoja esitteli alustavia tuloksia sekä sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille kohdennetusta valtakunnallisesta kyselystä erityisesti rakenteellisen sosiaalityön tietotyön osalta. Sosiaalityöntekijät ovat tietotyön keskeisiä toimijoita, mutta sekä tietosisältöjä että tietotyön prosesseja tulee kehittää. Tietotyötä sekä sen merkitystä ja antia tulee tarkastella suhteessa muihin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueisiin, joita ovat inkluusiotyö, strategiatyö sekä oikeudenmukaisuustyö. Vuorovaikutus, johtaminen ja työn rakenteet ovat keskeisiä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen reunaehtoja. Vaikka rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen liittyy monia toimintaympäristön reunaehtoihin liittyviä haasteita, Kannasoja kuitenkin muistutti, että perusta on kunnossa, sillä sosiaalityöntekijöissä ja heidän työyhteisöissään on suuri potentiaali rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle.
Tapaustutkimuksen alustavista tuloksista kertoivat projektitutkija Niina Rantamäki ja yliopistotutkija Tuomo Kokkonen. Tutkimus toteutetaan Jyväskylässä, Lapualla ja Soite-kuntayhtymässä. Kullakin alueella on järjestetty viisi ryhmähaastattelua rakenteellisen sosiaalityön toteutuksen kannalta keskeiseksi tunnistettujen toimijaryhmien kanssa: asiakkaat, kansalaisjärjestötoimijat, sosiaalityöntekijät, sosiaalijohto sekä poliittiset päätöksentekijät. Sosiaalityöntekijät ja -johto hahmottavat rakenteellisen sosiaalityön ensi sijassa tietotyönä. Tuotetun tiedon hyöty näiden toimijoiden kesken kuitenkin vaihtelee. Muut toimijaryhmät eivät rakenteellista sosiaalityötä juurikaan tunnista, vaikka poliittiset päätöksentekijät ovat ratkaisevassa asemassa rakenteellisen sosiaalityön toteutumisessa. Suomalaisessa julkissektorikeskeisessä rakenteellisen sosiaalityön perinteessä asiakkaat ja kansalaistoimijat näyttävät jäävän ulkokehälle. Näin siitä huolimatta, että viimeisten vuosikymmenten aikana julkisissa palveluissa on monin tavoin edistetty asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, ja toisaalta järjestöissä tehdään paljon rakenteellisen sosiaalityön tavoitteita edistävää toimintaa. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että monitoimijaisuus ja moninäkökulmaisuus, myös suhteessa tietotyöhön, ovat laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen rakenteellisen sosiaalityön edellytys.
Pienryhmissä etsittiin ratkaisuja rakenteellisen sosiaalityön keskeisiin haasteisiin
Valtakunnallisen kyselyn ja tapaustutkimuksen pohjalta keskeisiksi haasteiksi ovat määrittyneet tietoon ja vuorovaikutukseen sekä niukkuuteen ja resurssien rajallisuuteen liittyvät teemat. Näitä ja niihin kohdistuvia kehittämisehdotuksia pohdittiin iltapäivän työskentelyosuudessa monitoimijaisissa työryhmissä. Niukkuuden ja resurssien osalta pohdittiin työn nykyisiä olosuhteita ja sitä, kuinka niistä huolimatta rakenteellista sosiaalityötä voisi toteuttaa. Keskustelussa mahdollisina ratkaisuina nostettiin esiin muun muassa työtapojen muutoksia sekä yhteistyön vahvistamista järjestö- ja kansalaistoimijoiden kesken.
Tiedon osalta ryhmässä pohdittiin muun muassa palautteen, kirjaamisen sekä tiedon määrän ja saavutettavuuden kysymyksiä. Tietoa tulisi saada kerättyä nykyistä systemaattisemmin ja oikea-aikaisemmin. Tietotyöhön sen eri kohdissa kytkeytyy myös vuorovaikutus. Konkreettisina kehittämisehdotuksina ryhmässä pohdittiin esimerkiksi sosiaalityön tunnettuuden lisäämistä ja rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen jatkuu – pysythän kuulolla!
Tutkimushankkeen toinen fokusryhmähaastattelukierros toteutetaan vuoden 2022 alussa tammi-maaliskuussa. Tutkimustulokset valmistuvat syksyn 2022 aikana, jolloin tapaustutkimuspaikkakunnilla järjestetään teemaan liittyviä koulutuspäiviä. Osaamiskeskukset tukevat omalta osaltaan rakenteellisen sosiaalityön monitoimijaisen toimintamallin juurruttamista hyvinvointialueilla.
Lisäksi vuoden 2022 helmikuussa julkaistaan yhteistyössä THL:n kanssa työpaperi, jossa pohditaan vaikuttavaa rakenteellista sosiaalityötä tulevaisuudessa. Jyväskylässä 17.–18.2.2022 järjestettävillä Sosiaalityön tutkimuksen päivillä rakenteellinen sosiaalityö on esillä luennoissa sekä omassa teematyöryhmässään.
Päivitetty tieto hankkeen etenemisestä löytyy: https://r.jyu.fi/morahanke. Sivulta löytyy yhteystiedot, joiden kautta hankkeeseen osallistuvien toimijoiden ja muiden hankkeesta kiinnostuneiden on mahdollista esittää toiveita ja ideoita rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyen.
