Kymmeniä koulutettuja vapaaehtoista, lukuisia ryhmätoiminnan tapaamisia, satoja kohtaamisia… Nuorten aikuisten mielenterveystoipujien tukeen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen keskittyneessä Meijän Mieli -hankkeessa saatiin paljon aikaiseksi vuosien aikana. Nyt hankkeen toimintaa ja tuloksia on koottu yhteen Positiivista mielenterveyttä ja kaveruutta. Meijän Mieli -hankkeen (2020–2024) loppuraportti -julkaisuun.
Mielen hyvinvointia koronapandemian aikaan
Hankkeeseen toimintaan vaikutti merkittävästi sen käynnistyminen poikkeuksellisena aikana. Meijän Mielen ottaessa ensiaskeleitaan elokuussa 2020 elettiin koronapandemian alkuvaihetta ja monet vasta opettelivat toimimaan uudessa toimintaympäristössä, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus oli rajoitettua. Ensimmäiseksi hanke oli käytännössä suunniteltava uudestaan ja sopeutettava nykytilanteeseen: miten toteuttaa kohtaavaa matalan kynnyksen toimintaa ja ylläpitää samalla sosiaalista etäisyyttä? Uusi tilanne pakotti opettelemaan uutta ja tekemään rohkeita kokeiluja.
Pandemia ei vaikuttanut ainoastaan hankkeen toimintaan, vaan näkyi sen kohderyhmän, nuorten aikuisten, pahoinvoinnin lisääntymisenä. Myöhemmin huolta arkeen ja tulevaisuutta kohtaan lisäsi keväällä 2022 syttynyt Ukrainan sota. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ennen pandemiaa ja sotaa oli Keski-Suomen sijoittuminen mielenterveysindeksisissä maan neljänneksi korkein. Tarve ammattilaisten rinnalla kulkevalle tuelle oli – ja on edelleen – suuri.
”Kaikille tulee hyvä mieli toiminnasta”
Erityisesti mielenterveystoipujille suunnattua kaveritoimintaa ei ollut olemassa Keski-Suomessa, eikä suuresti muuallakaan Suomessa. Hankkeessa vastattiin tähän tarpeeseen kouluttamalla vapaaehtoisia kasvokkain ja etänä tehtävään vapaaehtoistyöhön: Meijän Kaverit olivat toipujien tukena tarjoamalla yhteistä tekemistä kodin ulkopuolella, kun taas Meijän Digikaverit ottivat haltuunsa SOS-Lapsikylän kehittämän Ylitse MentorApp -sovelluksen, joka mahdollisti juttelemisen fyysisestä paikasta riippumatta. Tärkeää työtä tekeville vapaaehtoisille järjestettiin tukea esimerkiksi työnohjausten ja lisäkoulutusten avulla, sekä virkistystä yhteisillä tapaamisilla ja retkillä.
Kaveritoiminnan kehittämisen lisäksi tavoitteena oli järjestää matalan kynnyksen ryhmätoimintaa nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmämuotoista toimintaa järjestettiin sekä live- että etätoteutuksena, ja konsepteja muokattiin ketterästi saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi uusia työkaluja otettiin kokeiluun ennakkoluulottomasti: esimerkiksi hankkeen työntekijät hyppäsivät pelinjohtajan saappaisiin toipumisorientaatioon pohjautuvassa The World of Recovery -roolipelissä, jota järjestettiin nuorille Jyväskylässä ja Äänekoskella.
Yhdessä positiivisen mielenterveyden kulttuuria rakentamaan
Yksin kehittämistyötä ei voi tehdä. Meijän Mieli verkostoitui aktiivisesti maakunnan mielenterveystoimijoiden kanssa, ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettiin erilaista toimintaa ja tapahtumia mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämistyöhön otettiin alusta lähtien laajasti toipujia, vapaaehtoisia, kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia ja opiskelijoita ideoimaan sekä toteuttamaan erilaisia toiminnan muotoja.
Hankkeen toiminnasta haluttiin nuorten näköistä. Heille tarjottiin mahdollisuuksia olla mukana suunnittelemassa ja tuottamassa sisältöä hankkeen viestintäkanaviin. Hankkeen tavoitteena oli nuorten aikuisten mielenterveystoipujien aseman vahvistaminen toipumisorientaatioajattelun edistämisellä ja positiivisen mielenterveyden kulttuurin rakentamisella, ja tässä aktiivisella ja monipuolisella viestinnällä oli suuri merkitys.
Matka päättyy, kehittämistyö jatkuu
Meijän Mielen matkan päättyessä on vahvistunut kokemus siitä, että Keski-Suomessa tarvitaan nuorten tarpeita vastaavaa matalan kynnyksen toimintaa, jossa heidän olisi mahdollista solmia sosiaalisia suhteita ja saada tukea. Lisäksi vapaaehtoisuuteen perustuvalle kaveritoiminnalle on tarvetta, mutta se vaatii resursseja, koordinaatiota, aktiivista verkostoitumista ja markkinointia, jotta olemassa oleva vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä. Meijän Kaveri -toiminta löysi kotipesän lopulta Kansalaistoiminnankeskus Matarasta ja digikavereina toimineet hankkeen vapaaehtoiset siirtyivät SOS-Lapsikylän tuen piiriin. Vapaaehtoisten tekemä työ ammattilaisten rinnalla on merkityksellistä ja mahdollistaa tuen, jota ammattilainen ei pysty tarjoamaan, mutta vapaaehtoiset tarvitsevat myös itse tukea jaksaakseen tehtävässään.
Ota hankkeen loppuraportti luettavaksesi: Angle, Merja & Remes, Katja 2024. Positiivista mielenterveyttä ja kaveruutta. Meijän Mieli -hankkeen (2020–2024) loppuraportti. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen raportteja 58.
Meijän Mielen matkaa pääset seuraamaan myös 23.4. järjestetyn Havaintoja hanketyöstä -tilaisuuden tallenteen avulla. Tallenne on katsottavissa Kosken Youtube-kanavalla 8.5. asti.
