Sosiaalisen luototuksen valtakunnallista käyttöönottoa selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa julkaisussa: miten palvelu tulisi järjestää, millaisia resursseja se vaatii ja miten varmistetaan sujuva yhteistyö tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa?
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa julkaisussa sosiaalista luototusta käyttävät kunnat ja suunniteltujen hyvinvointialueiden edustajat arvioivat sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton vaatimia resursseja sekä tapoja organisoida palvelun järjestäminen. Palvelun valtakunnallisen käyttöönoton selvittäminen on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan.
Selvityksessä sosiaalinen luototus jaettiin kahteen osaan, asiakastyöhön ja hallinnollis-tekniseen työvaiheeseen. Asiakastyö nähtiin toimivimmaksi keskittää omaan erilliseen yksikköönsä hyvinvointialueella sen sijaan, että se jalkautettaisiin jokaisen sosiaalityön yksikön tai vain työikäisten sosiaalipalveluiden tehtäväksi. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että rahaliikenteen hoitoon keskittyvän hallinnollis-teknisen työvaiheen olisi sopivinta olla hyvinvointialueen yhteinen tehtävä.
Sosiaalinen luototus vaatii toimijoiden sujuvaa yhteistyötä
Merkittävänä nähtiin sujuvan yhteistyön varmistaminen etenkin sosiaalisen luototuksen, taloussosiaalityön ja sosiaalihuollon toimeentulotukityön välillä. Lisäksi sosiaalinen luototus ja talous- ja velkaneuvonta toimivat aiemmin usein samoissa fyysisissä tiloissa, mutta etäisyyksien kasvaessa yhteistyön sujuvuus on tärkeä varmistaa. Muiden sosiaalisen luototuksen tärkeiden kumppaneiden nähtiin olevan ulosotto, Kela, Takuusäätiö ja seurakunnat. Verkostotyöhön panostaminen koettiin vastaajien mukaan merkittäväksi.
Yhteistyön merkityksestä kertoo selvityksen suositus, että sosiaalisen luototuksen kriteereihin lisättäisiin velvoite neuvonnasta ja asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisesta talous- ja velkaneuvonnan tai sosiaalisen luototuksen ammattilaisen toimesta. Nykyään valtaosa myönteisen luottopäätöksen saaneista henkilöistä ei käy läpi talous- ja velkaneuvontaprosessia.
Palvelun käyttöönottoon täytyy varata riittävästi resursseja hyvinvointialueilla
Tulevien hyvinvointialueiden tulee varata riittävät resurssit niin henkilökunnan kuin lainapääomituksen osalta palvelun käynnistämiseksi. Suurimmat haasteet sosiaalisen luototuksen toteuttamiselle koettiin olevan henkilöstön ja osaamisen puutteet: sosiaalisen luototuksen nähtiin vaativan laajaa erityisosaamista niin sosiaalihuollosta kuin rahaliikenteestä. Sosiaalisen luototuksen asiakastyön arvioitiin vaativan keskimäärin 3,78 henkilötyövuotta, minkä lisäksi henkilöstöä tarvitaan hallinnollis-tekniseen työvaiheeseen sekä johtamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstöresurssien lisäksi vastaajat nostivat esiin huomion vaadittavien ohjelmistojen tarpeesta.
Selvityksessä arvioitiin myös hyvinvointialueiden lainapääoman kokonaistarvetta. Arviot hyvinvointialueiden välillä vaihtelivat suuresti. Kaikkien hyvinvointialueiden keskiarvo tarvittavasta lainapääomasta oli 2,76 euroa asukasta kohden. Resurssien varaamisessa on tärkeää huomioida ajankohtaiset ilmiöt, kuten velkaongelmien kasvu ja koronapandemian vaikutukset, sekä palvelun mahdollinen suosio hyvinvointialueilla.
Velvoittavan lain puute haasteena sosiaalisen luototuksen käyttöönoton laajentamiselle
Selvitystyö toteutettiin keväällä 2021, jolloin elettiin vielä epävarmaa aikaa sote-uudistuksen toteutumisen kannalta. Sen vuoksi selvityksessä tarkasteltiin sosiaalisen luototuksen tilannetta vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta: ensiksi, jos sote-uudistus jäisi toteutumatta ja toiseksi, jos sosiaalista luototusta ei säädettäisi lailla velvoittavaksi.
Laki sosiaalisesta luototuksesta on ollut voimassa vuodesta 2003 ja palvelun järjestäminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Vastaajat toivatkin esiin velvoittavan lain puutteen haasteena sosiaalisen luototuksen toteuttamiselle ja käyttöönoton laajenemiselle. Mikäli lakia ei säädetä velvoittavaksi, näkivät vastaajat, että toiminta pysyy ennallaan: jos sosiaalinen luototus ei ole ollut vielä käytössä, ei sitä todennäköisesti oteta käyttöön tulevaisuudessa. Palvelua jo nyt tarjoavat vastaajat olivat sitä mieltä, että sosiaalista luototusta toteutetaan jatkossakin, vaikka moni esitti myös huolensa toiminnan hiipumisesta.
Selvitystyön toteutti YTM sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Niskanen on aiemmin tarkastellut Keski-Suomen kuntien näkemyksiä sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta. Tutustu harjoitteluraporttiin tästä linkistä (pdf).
