TASOS- hankkeen ensimmäisessä työpajassa pureuduttiin taloussosiaalityön kysymyksiin. Elisa Schroderus kertoi kokemuksiaan talousneuvolasta, jota toteutetaan Oikeusministeriön ennakoivan talousneuvonnan hankkeen ja Tampereen ASTA -hankkeen yhteistoimintana. Talousneuvola tarkoittaa matalan kynnyksen toimintaa, jonne voi tulla pienten tai suurten talouskysymysten kanssa ja niitä ratkotaan yhdessä asiakkaan kanssa moniammatillisen tiimin tuella.
Moniammatillisen tiimin työntekijät tulevat talous- ja velkaneuvonnasta, ulosotosta sekä sosiaalipalveluista, lisäksi mukana ovat kokemusasiantuntija ja asumisneuvoja. Keskeinen periaate on, että vaikeaa asiaa lähestytään myönteisen ajattelun kautta. Taloudellisiin huoliin voidaan löytää tukea ja ratkaisuja. Talousneuvolan toiminta-ajatus on olla neutraali taho, jota asiakkaan on helpompi lähestyä.
Tampereen talousneuvolatoiminnan tulokset ovat olleet vaikuttavia. Apua saa nopeasti ja usealta sektorilta samalla kerralla. Oikea tieto tukee omatoimisuutta, ehkäisee taloushuolien ja usein myös muiden ongelmien syvenemistä. Talousneuvola käynnistyi lokakuussa 2019 ja se on avoinna kerran viikossa neljän tunnin ajan. Korona-aikana talousneuvolan palvelua on tarjottu puhelimitse ja nyttemmin myös hybridi -kokeiluna.
Asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi toiminta on vakuuttanut yhteistyön merkityksellisyydestä. Kiertävät vuorot eivät kuormita yhtä työntekijää ja vastuuta on voitu jakaa eri toimijoiden kesken, lisäksi käytettävissä on paljon jo olemassa olevaa materiaalia. Matalan kynnyksen palvelu voi keventää palvelujärjestelmän kuormitusta, kun asiakkaat saavat oikea-aikaisesti oikeanlaista apua. Kun asiakas käy asiaansa läpi toisen ammattilaisen kanssa, yhteistyön tavoitteet kirkastuvat ja toimijoiden keskinäinen osaaminen vahvistuu. Tampereen Talousneuvolan kävijämäärät ovat lisääntyneet tasaisesti ja vuoden aikana oli noin 900 yhteydenottoa. Toiminnan jatkosta on jo sovittu.
Oikeusministeriön Ennakoivan talousneuvonnan -hanke on valtakunnallinen ja laajenee parhaillaan ympäri Suomea. Työpajapäivän tiimien työskentelyssä sovittiin paikallisesta yhteistyöstä talous -ja velkaneuvonnan sekä ulosoton kanssa. Toiminta pääsee käyntiin näin myös Keski-Suomessa Asunto ensin -hankkeen kautta sekä TASOS- hankkeessa käynnistyvissä kokeilutoiminnoissa.
Päivän toisessa alustuksessa Pia Heinonen kertoi käytännön työn näkökulmasta taloudellisen toimintakyvyn taidosta ja sen tukemisesta. Puheenvuorossa nostettiin esille, miten tärkeää on huomioida neuropsykiatristen häiriöiden monenlaiset vaikutukset asiakkaan elämäntilanteeseen. Pia kertoi, miten näitä haasteita voidaan huomioida asiakastyössä ja miten asiakkaan toimintakykyä voidaan tukea arjessa. Puheenvuorossa käsiteltiin työntekijöille usein tunnistettavia tilanteita asiakastyön arjessa. Asia kiinnosti työntekijöitä ja Pia saikin päivän päätteeksi useita puheenvuoro- ja ohjauspyyntöjä.
Voimavaralähtöistä työotetta jäljittämässä
Joulukuun toisessa työpajapäivässä keskityttiin voimavaralähtöiseen asiakastyöhön. TASOS- hankkeessa Soitessa kehittäjätyöntekijänä toimiva Tuija Kuorikoski taustoitti lähestymistavan historiaa. Asiakkaan ongelmia, traumoja ja sairauksia ei kielletä, mutta uhrilähtöisyydestä pyritään eroon. Puheenvuorossa nostettiin esille tarkemmin Karen Healyn (2014) voimavaralähtöistä työtä jäsentävät periaatteet: omaksu optimistinen asenne palvelun käyttäjiä kohtaan, tunnista asiakkaan voimavarat, toimi yhteistyössä asiakkaan kanssa, työskentele asiakkaan pitkän tähtäimen voimaantumiseksi sekä luo ja edistä yhteisöllisyyttä. Kuorikosken puheenvuorossa pohdittiin myös sitä, liittyvätkö voimavaralähtöisyys ja kirjaaminen toisiinsa. Kirjaamiseen liitetään usein kielteisiä mielikuvia: se vie asiakastyöltä aikaa; ei tiedetä, miksi sitä tehdään ja kenelle. Kuorikoski nosti keskiöön kirjaamisen merkityksen. Kirjaaminen on asiakkaan oikeus ja työntekijän velvollisuus. Kirjaaminen luo rakennetta ja näyttäytyy asiakkaalle yhdessä tekemisenä ja sopimisena, toimii muistin apuna ja tulevaisuudessa kauan kaivatun vaikuttavuustutkimuksen tukena.
Asiakastyöhön on tarjolla paljon erilaisia välineitä. Työvälineen tulee kuitenkin olla riittävän helppokäyttöinen ja tavoittaa asiakastyössä oleellinen, jotta sen käyttö olisi luontevaa. Liian monimutkaiset välineet jäävät helposti käyttämättä. Kuorikoski esitteli ECOMAP – työvälineen, joka perustuu Bronfenbrennerin (1979) ekologiseen systeemiteoriaan. ECOMAP:n työstäminen vaatii yksinkertaisimmillaan kynän ja paperia. Paperille hahmotellaan sisäkkäisillä ympyröillä asiakkaan elämäntilannetta. Kuviota yhdessä tutkien tarkastellaan, mitä elämänpiiriin kuuluu, mistä saa tukea ja voimavaroja, mitkä ovat kuluttavia asioita tai kontakteja, millaisia yhteyksiä eri asioiden välillä on jne. Apukysymyksiä voi koota työskentelyn myötä ja pohtia tuleeko eri asioita lisätä omina ympyröinään. Työväline on muokattavissa omaan käyttöön aina asiakastilanteen mukaan.
Puheenvuorossa palattiin sosiaalityön ytimeen, asiakasvuorovaikutukseen ja sen merkitykseen sosiaalityön perustana. Voimavaralähtöisen työorientaation merkitystä ei voi korostaa liikaa. Voimavaralähtöinen työote tulisi olla läpäisevänä periaatteena palvelutarpeen arvioinnista lähtien koko asiakasprosessin ajan ja asiakaan voimavarat tulee myös kirjata.
Tuijan alustuksen lopuksi kuulimme Soiten kokemuksia avain -tietosisällön integroimisesta asiakastietojärjestelmään. Avain -tietosisältöihin palaamme myöhemmin hankkeen edetessä.
Anne Koivisto jatkoi kertomalla asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä PAKU (Palvelupolut kuntoon) – hankkeessa saaduista tuloksista. PAKU- hankkeessa on luotu kokonaisvaltainen palveluohjauksen toimintamalli, palveluohjauksen laatukriteerit, palveluohjauksen arvot ja eettiset periaatteet. Hankkeesta löytyy runsaasti materiaalia hyödynnettäväksi täältä. PAKU-hankkeessa on saatu aikaan vaikuttava kokonaisuus, mihin erityisen merkittävän lisäarvon tuo se, että kehittämistyötä on tehty aidosti yhteistyössä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa.
Anne Koivisto esitteli hankkeessa tehdyn opinnäytetyön pohjalta, mitä yhteiskehittäminen on merkinnyt mukana olleille asiakkaille. Osallistumisen taustalla on ollut halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja oman paikkakunnan asioihin. Merkityksellisyys muodostuu kokemusten ja näkemysten jakamisesta, lopulta ei niinkään enää tavoitteen saavuttamisesta. Kuulluksi tuleminen, uuden oppiminen, oman ajatusmaailman rikastuminen ja tunne ryhmään kuulumisesta ovat olleet merkittäviä motivoivia tekijöitä. Merkityksellisyyden kokemus ja toiveikkuus elämässä ovat keskeisiä hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näihin yhteiskehittäminen antaa erinomaisia mahdollisuuksia. Kehittäjäryhmiin osallistuneiden asiakkaiden kokemuksista löytyy Niina Hirvilahden opinnäytetyöstä:
PAKU- hankkeen kokemuksissa on tärkeä viesti myös TASOS- hankkeen käynnistyville kokeiluille. Kehittäjän tulee antaa tilaa yhteisen tiedon muodostumiselle. Epävarmuuden sietäminen, asioiden toistaminen ja hidas eteneminen ovat yhteisöllisen työn perusperiaatteita. Hyvää saadaan aikaan hitaasti, jolloin eri näkökulmat tulevat huomioiduksi. Lopputuloksena voi syntyä kuitenkin jotain vaikuttavaa. Yhdessä tekeminen voi sytyttää toivon kipinän, ja se jos mikä on vaikuttavaa.
TASOS- hankkeen etäyhteyksillä järjestetyt työpajat keräsivät runsaan osallistujamäärän. Taloussosiaalityön työpajassa oli yli 80, ja joulukuun kiireiden keskellä tavoitettiin voimavaralähtöisen työn äärelle yli 70 osallistujaa. Työpajasarja jatkuu 28.1.21 klo 13-16 Yhteisöllisen ja luontolähtöisten menetelmien teemalla, ja 4.2.21 klo 13-16 pidetään käytännön kokeilutoimintaa suuntaava kokoava työpaja.
