Keski-Suomen romanien hyvinvointia ja omaehtoista liikuntaa edistävä selvitys- ja yhteistyöhanke Yhdessä liikkeellä tuli päätökseensä vuodenvaihteessa. Koske julkaisee hankkeessa toteutetun hyvinvointikyselyn tuloksista raportin, Yhdessä liikkeellä – Liikunta ikkunana romaniväestön hyvinvointiin, jossa tarkastellaan romanien hyvinvointiin ja omaehtoiseen liikuntaan liittyviä voimavaroja, esteitä ja tuen tarpeita.
Romaniväestön hyvinvoinnista on ollut vähän tutkittua tietoa. Vuonna 2018 ilmestyneen Romanien hyvinvointitutkimus Roosan tulokset kertovat, että romaneilla on useita kansansairauksia ja fyysiseen toimintakykyyn liittyviä riskitekijöitä, minkä lisäksi myös masentuneisuus on yleistä. ”Yhdessä liikkeellä -hankkeessa lähdettiin ajatuksesta, että romanien toimijuuden vahvistaminen ja omaehtoisen liikkumisen edistäminen ovat välineitä vastata haasteisiin Keski-Suomessa”, kertoo hankekoordinaattori Päivi Kivelä hankkeen taustoista. ”Romaniväestön osallistuminen hankkeen suunnitteluun, viestintään ja toteutukseen oli antoisa lähtökohta hankkeelle ja olennaista selvityksen onnistumiselle”.
Työmarkkinoille pääsyn vaikeudet ja vähävaraisuus heijastuvat koettuun hyvinvointiin
Keski-Suomen romaniväestön hyvinvointia sekä omaehtoiseen liikuntaan liittyviä voimavaroja, esteitä ja tuen tarpeita käsittelevä hyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2019. Kyselyyn saatiin yhteensä 107 vastausta eri puolilta Keski-Suomea, joka vastaa noin viidennestä koko maakunnan romaneista. Muiden kuin jyväskyläläisten osuus vastaajista oli noin kolmannes.
Vastaajien pääasiallisessa toiminnassa kiinnittää huomiota etenkin 18–29-vuotiaiden tilanne: vain joka viides opiskeli ja joka toinen oli työtön, kun vielä alle 18-vuotiaista 90 prosenttia oli opiskelijoita. Kyselyn vastausten perusteella voidaan arvioida, että 40 prosenttia Keski-Suomen romaneista on työttömiä. Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden osuus koko Keski-Suomen väestöstä oli 10,7 prosenttia.
Hyvinvointikyselyssä kartoitettiin myös romanien arjen ajankäyttöä ja kiinnostuksen kohteita. Arkeen kuuluvat merkittävänä osana perhe, koti ja ystävät sekä työ ja opiskelu. Vastauksissa nousivat esiin myös hengellisyys, seurakuntien toiminta ja kerho- sekä yhdistystoiminta kiinnostuksen kohteina. Vapaa-ajan toiminnalla on mahdollisuudet edistää romanien, pääväestön ja muiden väestöryhmien tutustumista sekä kohtaamista. Lisäksi liikunta voi tukea perheiden ja yhteisön yhteistä tekemistä sekä hyvinvointia monipuolisesti.
Tsempparina tai vertaisohjaajana toimiminen kiinnostaa
Hyvinvointikyselyn tulokset osoittavat, että liikunnan harrastaminen kiinnostaa keskisuomalaisia romaneja, vaikka tällä hetkellä omaehtoisen tai organisoidun liikunnan harrastamista kuvataan vähäiseksi. 22 prosenttia vastaajista ilmoitti heillä olevan jokin liikuntaa estävä, haittaava tai rajoittava tekijä. Monet näistä olivat erilaisia sairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita, mutta myös sosiaalisiin syihin liittyviä tekijöitä tuotiin esiin. Rajoitteista huolimatta liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin suhtauduttiin positiivisesti.
Romanit kaipaavat tietoa ja tukea etenkin liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin liittyvissä seikoissa, kuten arkisen hyötyliikunnan lisäämisessä, itselle sopivan liikuntamuodon löytämisessä ja terveellisissä ravintotottumuksissa. Liikunnan edistämisen tiellä ovat lisäksi usein vähävaraisuus, neuvottomuus ja kyvyttömyys täsmentää omia tarpeita. Tärkeää olisikin tunnistaa ja vahvistaa romanien omaa toimijuutta, johon tarvitaan tiedon lisäksi kannustamista ja vertaistukea.
Keski-Suomen romaniväestöstä löytyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia: jopa 41 prosenttia hyvinvointikyselyyn vastanneista kiinnostaisi toimia vertaisohjaajana tai tsempparina ryhmässä. Romaneilla on runsaasti osaamista, kiinnostusta ja halua tehdä hyvää toisten eteen. Mielekkäällä tekemisellä ja porukkaan kuulumisella on myös positiivisia vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin laajemmin. Ryhmien ohjaamisesta kiinnostuneet ovat voimavara, joka kannattaa huomioida tulevaisuudessa, ja vertaisohjaajien rekrytoimista ja koulutusta tukea.
Kunnissa vaihtelevat mahdollisuudet edistää romanien hyvinvointia
Hyvinvointikyselyn vastauksissa on nähtävissä erilainen tilanne Jyväskylässä ja muualla maakunnassa. Jyväskylässä mahdollisuudet harrastaa ja rakentaa sosiaalisia suhteita ovat toisenlaiset kuin muissa kunnissa, joissa voi asua vain muutama romaniperhe. Tämä vaikeuttaa erityisesti romaneille keskitettyjen palvelujen ja toimenpiteiden järjestämistä, sekä oman yhteisön yhteistä tekemistä. Jyväskylässä kaupunki, romanityöryhmä, yhdistykset ja muut romanityötä tukevat verkostot tekevät yhteistyössä toimia romaniväestön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Hyvinvointikyselyssä kartoitettiin myös kokemuksia Jyväskylän kaupungin liikuntatoimen ja aikuissosiaalityön toteuttamasta Romanit liikkeelle (2012–2014) -hankkeesta. Sen toimilla saatiin välittömiä hyviä vaikutuksia romanien liikkumisaktiivisuuteen, mutta vaikutukset hiipuivat hankkeen päättymisen jälkeen.
Maakunnallisten erojen lisäksi raportissa nostetaan esiin romaninuoret. Hankkeen aikana kohdattujen nuorten kokemuksissa korostuu tarve omiin vahvuuksiinsa ja osaamiseensa uskomiseen. Nuoret tarvitsevat kannustamista ja rohkaisua itsetuntonsa vahvistamiseksi, sekä tulevaisuuden näköalojen avartamista.
Liikunta vaikuttaa monella tapaa hyvinvointiin
Raportin toisessa osassa keskitytään liikuntaan hyvinvoinnin peruspilarina ja tuodaan esiin sen monia positiivisia vaikutuksia ihmisen elämään. Liikunta vaikuttaa sekä kehoon että mieleen: kun liikuntaa harrastaa yhdessä läheisten kanssa, tulee liikkumisen ohella samalla ylläpitäneeksi sosiaalisia suhteita. Kiireisessä elämässä liikunta voi auttaa palautumaan ja nukkumaan paremmin, minkä lisäksi se virkistää mieltä. Usein terveelliset ravitsemus- ja liikuntatottumukset kulkevat myös käsi kädessä.
Raportissa nostetaan esiin etenkin istuva ja liikkumaton elämäntapa, sekä huomioidaan soveltava liikunta erityisryhmille ja pitkäaikaissairaille. Liikuntamuotoja on monenlaisia, joten tärkeää on omiin liikuntarajoitteisiin sopivan tavan löytäminen. Arkiliikunnan lisäämisessä merkittävää ovat pienet valinnat, kuten istumisen tauottaminen tai työmatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä mahdollisuuksien mukaan.
Pohjatyö on tehty – toimintasuositukset näyttävät suunnan jatkolle
Mahdollisuudet hyvinvointitekoihin eivät ole kaikille samat, eikä nykyinen viestintä tai toimintatavat tavoita välttämättä lainkaan niitä, joiden hyvinvoinnissa ja terveydessä on kaikkein eniten tekemistä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa romaniväestö voisi olla hyvä pilottiryhmä. ”Hankkeen myötä on päästy hyvin alkuun ja raivattu tietä jatkotyötä varten”, toteaa Kivelä. Hyvinvointitutkimus Roosan tulokset ovat antaneet tutkimusnäyttöä ja tietoa romanien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä tarpeista, Romanit liikkeelle -hankkeesta on saatu myönteisiä kokemuksia liikunnasta, ja nyt Yhdessä liikkeellä -hanke rakensi luottamusta ja yhteistyöverkostoja Keski-Suomessa.
Hyvinvointikyselyn tulosten ja hankkeen kokemusten perusteella suositellaan, että yhteisösosiaalityöhön panostetaan ja kohtaamispaikkoja lisätään kunnissa. Ne tarjoavat mahdollisuuksia pääväestön ja romanien kohtaamiseen sekä osallistumiseen. Kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin vaikuttava liikunta voisi olla merkittävä osa sosiaalista kuntoutusta. Lisäksi tietoa sekä tukea sopivan liikuntamuodon löytämiseen tarvitaan. Romaniväestössä olevaa potentiaalia ei saa hukata, vaan vertaisohjaajina ja tsemppareina toimivia romaneja tulee tukea. Perheen suuren merkityksen vuoksi perhetyöhön on syytä panostaa ja perhekeskustoimintaa yhteiskehittää niin, että siinä huomioidaan eri väestöryhmistä tulevia ihmisiä.
Tutustu raporttiin:
Kivelä & Koivuniemi: Yhdessä liikkeellä – Liikunta ikkunana romaniväestön hyvinvointiin.
