Viimeisessä PRO SOS haltuun -sarjan artikkelissa käännetään katse tulevaisuuteen ja PRO SOS -hankkeen jättämään perintöön. Keväällä ilmestynyt Tiekartta 2030 -selvitys pyrki kirkastamaan aikuissosiaalityön visiota tuleville vuosikymmenille ja uudesta hallitusohjelmasta löytyy useita viittauksia aikuissosiaalityöhön. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön verkosto ja Keski-Suomen aikuissosiaalityön maakunnallinen työryhmä taas jatkavat PRO SOS -hankkeen työtä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Entä millaisia paikallisia esimerkkejä löytyy uudenlaisen sosiaalityön rakentamisesta yhdessä?
Tiekartta antaa suuntamerkkejä aikuissosiaalityön tulevaisuuteen
PRO SOS -hankkeen lisäksi aikuissosiaalityön kehittämiseen on panostettu esimerkiksi Tiekartta 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvityksen kautta. Pekka Karjalaisen, Anna Metterin ja Minna Strömberg-Jakan selvitys tähtää aikuissosiaalityön tulevaisuuden kirkastamiseen ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten esittämiseen, joilla on mahdollista tavoitella visiota työn tulevaisuudesta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota osaavaan ja vaikuttavaan sosiaalityöhön, jossa osaamista tuetaan tutkimuksen ja kehittämisen avulla sekä työn vaikuttavuutta seurataan sopivin mittarein. Aikuissosiaalityössä tärkeitä ovat myös toimiva yhteistyö eri kumppaneiden ja toimijoiden kanssa, sekä palveluiden toteuttaminen asiakas- ja elämäntilannelähtöisesti. Ilmiölähtöisellä sosiaalityöllä on mahdollista tavoittaa ongelmien juurisyitä ja vastata muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin, jolloin tarvitaan myös rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa työn ja kehittämisen perustaksi. Tällöin ei voida unohtaa asiakkaiden kokemustietoa, jota tuleekin hyödyntää paremmin yhteiskehittämisen avulla. Tulevaisuuden sosiaalityön tuleekin olla jalkautuvaa lähipalvelua, jossa digitaalisuus kulkee sopivassa määrin rinnalla. Tarkemmin selvityksestä voit lukea esimerkiksi Kosken Kesälukemista-sarjan kirjoituksesta.
Aikuissosiaalityötä kehitetään valtakunnallisissa ja alueellisissa verkostoissa
PRO SOS -hankkeen ja Kuntaliiton yhteistyönä syntyi valtakunnallinen maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto, jossa mukana on edustajia kaikista maakunnista. Verkoston tavoitteena on rakentaa yhteistä ymmärrystä aikuissosiaalityöstä ja sen roolista palvelujen kentässä sekä luoda aikuissosiaalityölle vahvempaa brändiä. Kehittämisverkoston ensimmäinen tapaaminen järjestettiin helmikuussa 2018 ja tapaamisia on pidetty 4-6 kertaa vuodessa. Kuntaliitto jatkaa verkoston ylläpitoa.
Verkoston viimeisimmässä tapaamisessa käsiteltiin hallitusohjelman strategioita, joissa viitataan suoraan tai välillisesti aikuissosiaalityöhön, sekä Eeva Liukon ja Eeva Nykäsen selvityksen pohjalta sosiaalityötä julkisena hallintotehtävänä. Lisäksi tapaamisessa käytiin läpi maakuntien aikuissosiaalityön tilannetta. Kehittämisverkoston tapaamisten materiaalit ovat nähtävillä Kuntaliiton sivuilla.
Keski-Suomessa perustettiin PRO SOS -hankkeen aikana aikuissosiaalityön maakunnallinen työryhmä, jonka tarkoituksena on toimia yhteisönä, jota voidaan eri tavoin hyödyntää kehittämistyötä tukevana ja työn käytännöistä nousevien teemojen keskustelufoorumina. Esimerkiksi työryhmässä voidaan esitellä eri puolilla maakuntaa hyviksi todettuja käytäntöjä tai saada tukea omille kehittämisideoille. Työryhmä on avoin aikuissosiaalityön parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille, ja mahdollisesti tulevaisuudessa mukaan saadaan myös asiakkaita. Työryhmän koordinointi on tapahtunut Kosken kautta, mutta työryhmän kokousten sisältöjä suunnittelevat maakunnan sosiaalityöntekijät. Seuraava työryhmän kokoontuminen on 2. joulukuuta ja tapaamisen teemana on yhteisösosiaalityö. Päivän ohjelmassa professori Aila-Leena Matthies puhuu sosiaalityön yhteisöllisyydestä, kun taas perusturvaliikelaitos Saarikan ja Jyväskylän kaupungin edustajat kertovat omista hyvistä yhteisösosiaalityön, ryhmätyön ja jalkautuvan työn käytännöistään. Tutustu tarkemmin ohjelmaan täällä.
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä Saarikassa
Miten aikuissosiaalityö kehittyy paikallisella tasolla? Yksi esimerkki on PRO SOS -hankkeen kanssa samoihin aikoihin käynnistynyt Saarikan Meidän Tupa -hanke, jossa tavoitteena oli luoda sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja palvelupolku sekä pilotoida sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja toimintamuotoja. Hankkeessa merkittävään asemaan nousi myös asiakasosallisuuden lisääminen, jonka vuoksi uudenlaista toimintaa lähdettiin kehittämään yhdessä asiakkaiden kanssa.
Hankkeen aikana kehitettiin uusi matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa järjestettiin toimintaa eri kohderyhmille. Kohtaamispaikasta pyrittiin luomaan neutraali ympäristö, jossa asiakkaat kohdattiin luonnollisesti ja omana itsenään, eikä vain ”nippuna ongelmia ja diagnooseja”, kuten hankkeen loppuraportissa todetaan. Kahvittelun lomassa oli mahdollista asioida eri alojen ammattilaisen kanssa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin monipuolista toimintaa kuntosaliryhmästä käsityöryhmiin ja yksilölliseen sosiaaliseen kuntoutukseen. Kohtaamispaikka sijaitsi Saarijärvellä, mutta ohjelmaa järjestettiin kaikissa Saarikan kunnissa.
Asiakasosallisuutta alueella pyrittiin parantamaan perustamalla kehittäjäasiakastyöryhmä, jollaisia ei Saarikassa ollut aiemmin ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä. Kehittäjäasiakasryhmien jäsenet olivat sitoutuneita kehittämistoimintaan, jonka teemat juurtuivat myös käytäntöön. Ryhmien pohjalta alueella otettiin esimerkiksi käyttöön kokemusasiantuntijat päihdepalveluissa. Yhteiskehittäminen nähtiin hyvänä toimintana, ja sen laajentamista muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin suunniteltiin. Lisäksi Meidän Tupa- ja PRO SOS -hankkeet toteuttivat yhteistyössä videot yhteiskehittämisestä ja asiakkaiden osallistamisesta, jotka ovat nähtävissä Kosken Youtube-kanavalla.
Hankkeen lopputuloksena aikuissosiaalityön työntekijöillä 5 % työnkuvasta ositettiin sosiaaliseen kuntoutukseen, jota toteutetaan jalkautuvalla työotteella. Lisäksi Saarikkaan perustettiin sosiaaliohjaajan toimi aikuissosiaalityöhön. Sosiaaliohjaaja suunnittelee ja organisoi sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, ja tarkoituksena on, että jokaiseen kuntaan jalkaudutaan ainakin kerran kuukaudessa. Muutos, ja varsinkin toimintakulttuurin muutos, on hidasta, mutta jalkautuvalla toiminnalla on saatu paljon hyviä tuloksia. Sen kautta on monipuolistettu sosiaalityön toiminnan paikkoja ja madallettu työntekijän tapaamisen kynnystä. Jalkautuminen on lisännyt myös aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja antanut näin ollen mahdollisuuden levittää tehokkaammin tietoa erilaisista palveluista. Kohtaamispaikan kautta on myös päästy tarttumaan asiakkaiden ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Jatkossa tarkoitus on jalkautua muihinkin asukkaiden luonnollisiin ympäristöihin. ”Sosiaalityö pyrkii menemään sinne, missä asiakaskunta on”, toteaa Saarikan aikuispalveluiden sosiaalityöntekijä Kirsi Miettinen Meidän Tupa -hankkeen loppuraportissa.
Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan vastuulle ei hävittänyt tarvetta aikuissosiaalityölle, kuten joku saattoi epäillä. Aikuissosiaalityö näyttäytyy nykyään monipuolisena, hyvin eri-ikäisiä ihmisiä tavoittavana palvelujen kirjona, jolla edistetään aikuisen väestön hyvinvointia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tasolla. Sen palveluja kehitetään niin valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti vaikuttavammiksi ja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
Kaikki PRO SOS haltuun -artikkelisarjan kirjoitukset löytyvät tästä linkistä. Hankkeessa tuotettuun runsaaseen valikoimaan erilaisia materiaaleja pääsee tutustumaan PRO SOS -hankkeen sivuilla.
Lähteet:
Karjalainen, Pekka & Metteri, Anna & Strömberg-Jakka, Minna 2019. Tiekartta 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2019:41 .
Pennanen, Hanna 2019. Meidän Tupa -hanke. Saarikan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke. Loppuraportti. Perusturvaliikelaitos Saarikka.
