Eriarvoisuudesta tai sen tunteesta johtuen ihmisen kyky käyttää julkisen vallan ja elinkeinoelämän luomia mahdollisuuksia heikentyy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vieraileva tutkija Jouko Karjalainen luennoi Jyväskylän velkamessuilla suomalaisesta köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. Eriarvoisuus liittyy ihmisten pärjäämiseen yhteiskunnassa. Se kytkeytyy rakenteellisiin eroihin ja kulttuurisiin jakoihin, jotka rajoittavat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sosiaalista liikkuvuutta.
Eriarvoisuudesta tai sen tunteesta johtuen ihmisen kyky käyttää julkisen vallan ja elinkeinoelämän luomia mahdollisuuksia heikentyy, esimerkiksi byrokratia- ja kannustinloukut ovat ihmisten selviytymistä ja toimintakykyä ilmiselvästi rajoittavia tekijöitä. Verkkoasiointi ja etäyhteydet luovat uusia esteitä.
Eriarvoisuus vaikuttaa myös yksilön toimintakykyyn, sillä pitkäaikainen köyhyys ja suhteellisen lyhyt elinajanodote nakertavat toimintakykyä. Tämä voi liittyä tilanteisiin, joissa esimerkiksi itsemääräämisoikeus ja fyysinen terveys jäävät riittävässä määrin toteutumatta.
Karjalaisen mukaan käsitykset köyhyyden ja erityisesti pitkäaikaisen köyhyyden vaikutuksista persoonallisuuteen ja toimintakykyyn on pintapuolista, epätarkkaa ja osin virheellistä. – Puhe sosiaalisista ongelmista siirretäänkin usein helpommin käsiteltäviin asioihin, jolloin on helpompi käydä vuoropuhelua päättäjien kanssa, mutta samalla jätetään itse juurisyy selvittämättä tai ongelma ratkaisematta. Joskus ratkaisut yksilöllistetään liikaa, koska se on halvempaa ja yksinkertaisempaa kuin rakenteelliset muutokset, kertoi Karjalainen.
Huono-osaisuus kasaantuu. Jatkuva taloudellinen niukkuus lisää stressiä, heikentää ihmisen toimintakykyä ja itsetuntoa ja siten myös vaikeuttaa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeää sosiaalista vuorovaikutusta. Ahdingossa ajaudutaan muita useammin lyhytkestoisiin ratkaisuihin, kuten vaikka pikavippien ottoon tai pimeisiin töihin, joissa ei ole työntekijän suojaa. – Pitäisikin lisätä huomiota toimintakykyä lisääviin ratkaisuihin, kuten koulutukseen, terveisiin elämäntapoihin ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, Karjalainen pohti velkamessuilla.
Myös asiakasmaksujärjestelmämme lisää eriarvoisuutta. Ilmiöstä on kirjoittanut erityisasiantuntija Anne Perälahti SOSTE:sta, https://www.soste.fi/blogikirjoitus/asiakasmaksujen-uudistukselle-seka-ruusuja-etta-risuja/. Perälahden sarkana on toimeentuloturvaetuudet, asiakasmaksut ja sosiaaliturvajärjestelmä.
Asiakasmaksujärjestelmä ”lyö köyhää joskus kintuille”. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta, ja kymmenesosa jättää lääkkeet kokonaan hankkimatta. Korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen rahatilanne vaikeuttaa palvelujen saamista 20-30 % sosiaalipalvelujen asiakkaista. Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikäihminen ei ole mennyt lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi. Pitkäaikaissairaus on suuri taloudellinen rasite yli kolmasosalle sairastavista.
Pääministeri Sipilän 17.1.2017 asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän tavoitteena oli luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä omalta osaltaan luoda yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän selvitys ja suositukset ovat valmistuneet 2018 ja löytyvät eduskunnan julkaisusarjasta (ISBN: 978-952-287-557-0). Tämän raportin ohella Jouko Karjalainen siteerasi GINI-tutkimusta (Growing Inequalities’ Impacts, Blomgren, ym., 2012) kuvatakseen eriarvoisuuden pysyvyyttä.
Eriarvoisuus näkyy eroina äänestämisessä ja poliittisessa osallistumisessa. Se altistaa väestön heikompaa osaa korkealle työttömyydelle, pidentää heidän toimeentulotukiasiakkuutta ja lisää näin köyhyyttä ja ylivelkaantumista. Eriarvoisuus aiheuttaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Erityisesti nuorten osalla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella jääminen on yleistä. Maahanmuuttajien keskuudessa on kotoutumisen haasteita sekä asuinalueiden alueellista eriytymistä.
Jyväskylässä velkamessut järjestettiin jo neljännen kerran, nyt ajankohta oli 24.1.2019. Messut toteutettiin kansalaisjärjestöjen, kaupungin eri organisaatioiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Messuilla näytteilleasettajia olivat mm. kaupungin aikuissosiaalityö, Intrum Oy, Jyväskylän Katulähetys ry, Jyväskylän seurakunta, Keski-Suomen Kuluttajat ry, Martat ry, Ulosottovirasto, Kuluttajaliitto, Rahattomat ry, Suomen Perintätoimisto, Takuusäätiö, Työttömien Sirpakka-toiminta ja Yleinen edunvalvonta. Messuvalmisteluja koordinoi Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen Sirpakka-toiminta.
Jouko Karjalaisen ohella THL:n vankkureilla Jyväskylään saapui Kuka kuuntelee köyhää? -verkostohanke, http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/. Hanke tuo köyhän äänen kuuluviin maakunnissa.
Velkamessujen tarkoitus on madaltaa talous- ja velkaongelmaisten ihmisten kynnystä hakea apua ongelmiinsa. Messuilla jaetaan tietoa siitä, miten omaa tilannettaan voi lähteä selvittämään, mitä palveluja siihen on tarjolla ja miten palveluihin hakeudutaan. Tilaisuus on suunnattu erityisesti velkaantuneille ja heidän läheisilleen sekä velkaantuneiden kanssa työskenteleville.
Lisätietoja Yhdessä ei olla yksin -hanke, projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen, sirpa.pekkarinen@koske.fi, p. 040 653 7220.
