Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1.10.2013

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannanotto väliraporttiin ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen järjestämiseen

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry:n hallituksen linjauksen mukaisesti tässä lausunnossa otetaan kantaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen järjestämiseen ja koordinointiin.

Vahva sote-alue voi vastata kehittämisestä, tutkimuksesta ja koulutuksesta

Lähtökohtaisesti kannatamme vahvojen laajan perustason sote-alueiden pohjalle rakentuvia ratkaisuja. Myös alan tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen tulisi rakentua osaksi tällaisia sote-alueita.

Lausunnossamme tarkastelemme tilannetta Keski-Suomen näkökulmasta, jossa yhtenäinen sote-alue muodostuisi noin 275 000 asukkaan maakunnasta.

Riittävän vahvat sote-alueet pystyvät kantamaan alueellisen vastuun kehittämisestä, koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Tämä edellyttää yhteistoimintaa erityisesti alueen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja alan toisen asteen koulutuksen sekä palvelutuotannon kanssa. Kehittämisen, tutkimuksen ja koulutuksen tiivis nivoutuminen käytännön asiakastyön ja palveluiden strategisen suunnittelun ja johtamisen yhteyteen hyödyttää kaikkia toimijoita ja ennen kaikkea palveluiden käyttäjiä ja alan ammattilaisia. Tällöin vastuu tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen järjestämisestä ei eriydy liian monelle taholle, vaan säilyy sillä taholla, jolla muukin järjestämisvastuu on.

Kehittämisen, tutkimuksen ja koulutuksen organisoinnin tulee pohjautua alueella hyviksi koettujen sosiaalialan osaamiskeskus- ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekä kunnissa ja sairaanhoitopiirissä kehitettyjen mallien pohjalle. Alueellinen variaatio kehittämistoiminnassa tulisi edelleen olla mahdollista, koska se kannustaisi innovaatiotoimintaan.

Sosiaalihuollon tutkimusrahoituksen tarve

Sosiaalihuollon tutkimukselta ja kehittämiseltä puuttuu vastaava koordinointi- ja rahoitusmalli, joka on terveydenhuollossa (tutkimus-evo). Tutkimus on sosiaalialan yhteiskunnalliseen merkittävyyteen, asiakaskunnan laajuuteen ja työvoiman määrään nähden vähäistä. Tärkein syy tähän on, että tutkimusta tukevat rakenteet puuttuvat tai ovat ainakin heiveröiset: mitään sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan erillisrahoitusta ei sosiaalihuollon tutkimukseen ole.

Sosiaalialalla tehdään nykyisellään merkittävää kehittämistoimintaa, mutta tulosten systemaattinen ja laaja-alainen hyödyntäminen vaatisi tuekseen tutkimusta. verrattain vähäinen tutkimus kaipaisi nykyistä koordinoidumpaa ohjausta. Rakenteita ja rahoitusta tarvittaisiin erityisesti käytännön yhteydessä tehtävään tutkimustyöhön, työmenetelmien kehittämiseen, laajaa kehittämistyön vaikuttavuutta arvioivaan tutkimukseen sekä alan toiminnan vaikuttavuuden tutkimiseen. Ilman sosiaalihuoltoa ja sen toimintaympäristöä jatkuvasti jäsentävää tutkimusta, kertyvä tieto jää useimmiten irralliseksi, eikä tuota käytännön työntekijöiden yhteiseen käyttöön suosituksia työmenetelmistä tai toimintatavoista.

Tutkimustoiminnan koordinointi erva-alueille

Tutkimustoiminnan koordinointi voitaisiin toteuttaa laajemmassa kehyksessä, esimerkiksi erva-alueiden tasoisesti. Erva-alueilla voisi olla 4-vuotiskausiksi asetetut sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimustoimikunnat, jotka laatisivat alueensa tutkimusohjelmat. Erva-alueen tutkijoiden ja sote-alueen toimijoiden elävä vuoropuhelu ja yhteistoiminta tulee kuitenkin järjestää selkeästi.

Myös nykyisen Kaste-tyyppisen kehittämisrahoituksen koordinointi tulisi siirtää erva-alueille. Sen organisointi tulisi siirtää samoille järjestämisvastuisille tahoille kuin muukin sote-kehittämistoiminta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio lähtökohtana

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on hyvä suuntaus myös tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen järjestämisessä. Uudelleenorganisoinnissa lähtökohtana tulee olla alueen asukkaiden palvelutarpeet ja niihin vastaaminen yhä kokonaisvaltaisemmin. Nykyisen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tähänastinen toiminta ja rakennetut kehittämisverkostot ovat hyvä lähtökohta integroidun kehittämistoiminnan järjestämiselle. Keski-Suomessa on yhteistyötä jo lähdetty rakentamaan aktiivisesti.

Järjestöjen rooli merkittävä kehittämistyössä

Pidämme erittäin tärkeänä myös järjestöjen vankan kehittämisosaamisen hyödyntämistä. Alueellista kehittämistoimintaa rakennettaessa on huomioitava tiivis yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.

 

Risto KortelainenHallituksen puheenjohtaja	Marja HeikkiläKeski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja