Jyväskylässä Asunnottomien yötä vietettiin läpi vuorokauden

Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta, ja Jyväskylässä sen yhteydessä järjestettiin erilaisia tapahtumia vuorokauden ympäri. Päivän aikana kuultiin monenlaisia tarinoita ja kokemuksia asunnottomuudesta. Moneen otteeseen nostettiin esiin huomio, että asunnottomuus ei ole sopiva käsite kuvaamaan ihmisten kokemaa tilannetta. Asunnon sijaan heiltä puuttuu koti, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi. Lue raportti Asunnottomien yön tapahtumista.

Tänään kotona – huomenna häätö? -miniseminaari

Yhdessä ei olla yksin -hankkeen Sirpa Pekkarinen ja Marianne Kuorelahti toivottivat ääriään täynnä olevan Tourujoki-salin väen tervetulleeksi päivän ensimmäiseen ohjelmaan Tänään kotona – huomenna häätö? -miniseminaariin. Seminaari alkoi Nihkeen Akan Varjojen naiset -videoesityksellä, jolla haluttiin tuoda naisten asunnottomuutta näkyvämmäksi. Esityksen jälkeen Pekkarinen ja Kuorelahti herättelivät kuuntelijakuntaa ARA:n tilastotiedoilla asunnottomista: vuonna 2018 Suomessa oli 5482 asunnotonta, joista 254 Keski-Suomessa.

Seminaarin ensimmäisen esityksen piti tutkija Päivi Kivelä, joka esitteli asunnottomuutta maaseudulla ja kaupungissa käsitelleitä tutkimuksiaan. Erilaiset asumisyksiköt ja niiden asukkaat ovat usein ei-toivottuja naapureita. Asunnottomuudessa kyse voi olla kodittomuudesta, osattomuudesta, yksinäisyydestä ja tarpeettomuuden kokemuksista. Näihin voidaan vaikuttaa aidolla kohtaamisella ja sinnikkäällä työllä, jonka myötä rinnakkaiselolla on mahdollisuus kehittyä.

Sosiaalityöntekijä Martta Viisasen esitys nuorten naisten asunnottomuudesta sopi hyvin tämän vuoden Asunnottomien yön Varjojen naiset -teemaan. Hän on käsitellyt aihetta pro gradu -tutkielmassaan. Viisanen kertoi asunnottomuuden herättämistä tunteista nuorilla naisilla ja kodittomuuden negatiivisesta kierteestä, jota on vaikea katkaista. Moninaiset ongelmat kasaantuvat nuorelle itsenäistymisvaiheessa, jolloin ei välttämättä ole voimavaroja tai taitoja tarttua niihin. Asunnottomuutta kokeneille naisille koti merkitsi turvallista omaa paikkaa, ja kodin saamisen jälkeen monet muutkin seikat elämässä olivat alkaneet muuttua parempaan suuntaan. Lopuksi Viisanen heitti haasteen sosiaalialan ammattilaisille, jotta asunnottomat nuoret naiset tulisivat huomioiduksi paremmin.

Martta Viisasen haasteet ammattilaisille: nuoren naisen kodittomuus on aina kiireellinen tilanne; kielenkäytöllä, vastapuheella ja häpeällä on suuri voima.
Martta Viisasen haaste ammattilaisille.

Seuraavaksi Kotoisa – kolmannen maan kansalaisten osallisuuden ja asuttamisen kehittämishankkeen projektipäällikkö Helena Ilomäki kertoi tarkemmin kotoutumispalveluissa tehdyistä toimista asumisen tuen kehittämiseksi. Hankkeessa on esimerkiksi tuotettu asumisen ohjausmateriaali, joka on käännetty 15 eri kielelle. Asiakkaat ovat kokeneet materiaalin saamisen omalla kielellä erittäin hyvänä asiana, ja materiaalia on jaettu myös jo kauemmin Suomessa asuneille asiakkaille. Lisäksi Jyväskylässä on kokeiltu jälleenvuokraussopimuksia, joissa kotoutumispalvelut vuokraa asunnon vuokranantajalta ja jälleenvuokraa sen edelleen asiakkaalle. Puolen vuoden seurannan ja arvioinnin jälkeen vuokrasopimus voidaan siirtää asiakkaan nimiin.

Miniseminaarin lopuksi Kortepohjan ylioppilaskylän yhteisömanageri Jenny Pigg kertoi työstään ja ylioppilaskylän yhteisöllisyydestä. Yhteisömanagerin työhön kuuluu ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen asukasneuvonta, jossa pyritään kohtaamaan asukkaat aidosti sekä neuvomaan ja ohjaamaan moninaisissa tilanteissa. Yliopistokylän asukkaat ovat ne, jotka luovat yhteisöllisyyttä, mutta yhteisömanagerin tehtävänä on toimia sen mahdollistajana.

Miksipä en vuokraisi? -miniseminaari

Tauon jälkeen iltapäivää jatkettiin päivän toisella miniseminaarilla, johon kuuntelijat tervetulleeksi toivotti Pyöröovesta ulos -hankkeen projektityöntekijä Hanna-Riikka Alasippola. Ensimmäisenä esitysvuoroon saapui kehittämisasiantuntija Susanna Hult Jyväskylän kaupungilta, joka kertoi asunnottomien tilanteesta Jyväskylässä ja millaisia asumisen palveluja aikuissosiaalityössä on tarjolla. Jyväskylän asunnottomista yli 70 % on alle 25-vuotiaita ja heidän määränsä on kasvanut viime vuosina. Aikuissosiaalityön asumisen palveluissa on alkanut monia uusia kokeiluja ja palveluja, kuten kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen, matalan kynnyksen Olohuone Hanska ja jälleenvuokraus, joilla pyritään tarttumaan asunnottomuuden haasteisiin Jyväskylässä.

Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen toi terveiset Tampereelta, jossa ViaDia Pirkanmaa on toteuttanut jälleenvuokrausta. Toiminnassa tärkeää on asumisen seuranta ja ongelmien ilmaantuessa nopea yhteydenotto asukkaaseen, ettei vuokravelkaa ehdi syntyä. Lisäksi Matilainen korostaa, että hyvät yhteydet muihin toimijoihin, kuten Kelaan, ovat mahdollistaneet sen, että hakemusten liitteet saadaan hankittua tehokkaasti ja asukkaat saavat päätökset nopeasti. ViaDian periaatteena on myös ollut etsiä itse asukkaat asuntoihinsa.

Kela-yhteistyön mainitsemisen jälkeen oli luonnollista jatkaa Kelan etuuskäsittelypäällikkö Kati Savela-Kemppaisen puheenvuorolla. Hän esitteli erilaisia asumiseen liittyviä tukia sekä vuokranantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Vuokranantajilla on mahdollisuus saada neuvontaa asumiseen liittyvistä seikoista Kelan viranomaislinjasta tai chat-palvelusta.

Patrik Metsätähti tiivistää puheenvuoronsa teeseihin, joiden mukaan asunto on välttämätön ihmisarvoiselle elämälle ja valtion tehtävänä mahdollistaa taas ihmisarvoinen elämä.
Patrik Metsätähti tiivistää puheenvuoronsa teeseihin, joiden mukaan asunto on välttämätön ihmisarvoiselle elämälle ja valtion tehtävänä taas mahdollistaa ihmisarvoinen elämä.

Sininauhaliiton lakimies Patrik Metsätähti lähestyi asuntoa ihmisoikeutena juridisesta näkökulmasta. Asuntoon ihmisoikeutena vaikuttavat sekä kansainvälisen että kansallisen tasojen sopimukset ja lait, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja perustuslain 19 pykälä. Metsätähti kritisoi Suomen lainsäädännössä oikeuden asuntoon olevan laveasti ilmaistu ja sen toteuttamisen resursoinnin olevan puutteellista. Metsätähti toteaakin, että vastuullisessa hyvinvointi- ja oikeusvaltiossa ei ole tahdonvastaista asunnottomuutta, joten Suomessa on vielä paljon tekemistä tilanteen parantamiseksi.

Miniseminaarien dia-esitykset löydät Kosken sivuilta.

Asunnot on vai asunnoton? Kuka kuuntelee köyhää? -keskustelutilaisuus

Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston aluekoordinaattori Satu Kortelainen avasi tilaisuuden kertomalla tarkemmin verkoston toiminnasta, joka on laajentunut viime vuosina pääkaupunkiseudulta myös muualle Suomeen. Keskustelupaneelin johtajana toimi Jyväskylän seurakunnan Tero Reingoldt, joka keskustelutti kolmea erikoisasiantuntijaa heidän kokemuksistaan asunnottomuudesta. Elämäntarinat kuvastivat asunnottomuuden moninaisuutta: yhden tarinassa korostui taistelu byrokratian koneistoa vastaan, toisella asunnottomuuden taustalla oli väkivaltainen puoliso ja kolmas oli joutunut asunnottomaksi huumeiden käytön vuoksi. Erikoisasiantuntijat kertoivat selviytymiskeinoistaan ja asunnottomuuden herättämistä tunteista. Erikoisasiantuntijoiden puheenvuoron jälkeen sosiaaliasiamies Eija Hiekka kertoi kuulevansa työssään liian paljon samanlaisia tarinoita ja korosti, että erilaisia välineitä asunnottomuuden vähentämiseksi on olemassa ja niitä pitäisi käyttää laajemmin.

Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuuden kolme erikoisasiantuntijaa kertomassa kokemuksistaan asunnottomuudesta
Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuudessa kuultiin kokemuksia asunnottomuudesta.

Yhteisessä keskustelussa yleisön kanssa nousi esille näkökulma siitä, ettei viranomaisilla ole kovin laajaa käsitystä palvelujärjestelmästä. Myös päättäjiltä nähtiin puuttuvan tietoa sekä kokemus hakemuksia, lomakkeita ja liitteitä täynnä olevasta arjesta. Mitä huonommassa tilanteessa ihminen oli, sitä enemmän hän joutui kohtaamaan arjessaan byrokratiaa, mikä nähtiin vaikeana tilanteena ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Keskustelutilaisuuden lopuksi erikoisasiantuntijat rohkaisivat ihmisiä puhumaan edes jollekin totuudenmukaisesti omasta tilanteestaan ja muistuttamaan itselleen, että he ovat arvokkaita ihmisinä.

Kuva Tourujoen puistosta pimenevässä lokakuisessa illassa, jota valaisevat eriväriset lamput kojuissa.
Pimeän lokakuisen illan täytti musiikki ja paistettujen lettujen tuoksu.

Tourujoen puistotapahtuma

Asunnottomien yön ilta Tourujoen puistossa oli jälleen tunnelmallinen ja onnistunut. Monet toimijat yhteistyössä huolehtivat tarjoilusta ja ohjelmasta. Työllistämisyhdistyksen Jokikievari-ruokalasta sai herkullista hernekeittoa ja puiston pikkutelttoihin poikkeamaan houkutteli niin makkaran kuin letunkin tuoksu. Naapuruston asukkaita ja teemapäivän kohderyhmää ilahduttivat lukuisat bändit, jotka värikkäiden valojen ja mystisten savujen keskeltä loihtivat toisenlaisia elämyksiä vierailijoille.

Taulumäen kirkko upeasti valaistuna lokakuun pimeydessä
Taulumäen kirkko tarjosi yöksi suojaisan nukkumispaikan.

Yö Taulumäen kirkossa

Puiston pimetessä siirryttiin viettämään yötä Taulumäen kirkkoon. Siellä iltaohjelmaa oli iltapala sekä kitaristin säestyksellä yhteislaulu ja iltahartaus. Puolenyön aikaan hiljennyttiin makuupusseihin kirkonpenkkien väliin ja vain valvojat ja alttaritaulun enkelit vahtivat nukkujien unta. Yön pimeinä tunteina ovikellon soidessa saatiin kirkkoon lämmittelijöitä ja matkamiehiä. Sana kirkon avoimista ovista oli kiirinyt taksimiesten korviin, jotka tiesivät olla apuna eksyneille ja uupuneille yön kulkijoille.

Asunnottomien Yö 2019 Jyväskylässä 24H päättyi perjantaiaamun aamiaiseen kirkossa. Ympärillä kiireinen kaupunki heräili työpäivään ja kohta kirkkoväki jalkautui valkeavaan aamuun. Kukin omille tahoilleen. Tapahtuman toimijoilla oli edessä vielä iso työ roudata lahjoituspaketit ja kassit asunnottomien tukiasuntoihin ja järjestöille, joiden kautta lahjoitustarvikkeet löytävät uudet käyttäjänsä. Satoja, satoja takkeja, kymmeniä peittoja ja tyynyjä ja lukuisia liinavaatteita ja pyyhkeitä. Kiitos kaikille lahjoittajille ja kumppaneille! Me teimme yhdessä tämän!