Auttamista omaksi iloksi ja yhteiseksi hyödyksi

Annoitko uuden vuoden lupauksen? Miltäpä kuulostaa aktiivi kuntalaisuus, osallisuus ja toimijuus? Tähän antaa vapaaehtoisuus hyvän mahdollisuuden. Missä tehtävässä sinä voisit olla vapaaehtoinen, miten käyttäisit yhteiseksi hyväksi omaa osaamistasi tai mielenkiintoasi? Mitä taitojasi haluaisit yhteisössä kehittää? Lue lisää vapaaehtoistoiminnasta.

Löydä vapaaehtoistehtäviä paikkakunnaltasi

Edellä esitettyihin kysymyksiin voi antaa vastauksen Kansalaisareenan HIIOP-palvelu. Hiiop100.fi on Kansalaisareenan ylläpitämä kaikille maksuton vapaaehtoistehtävien välityspalvelu. Sivustolta voit etsiä vapaaehtoistehtäviä kiinnostuksesi ja paikkakuntasi perusteella.

Mitä vapaaehtoistoiminta on?

Vapaaehtoistoiminta on palkatonta, omasta vapaasta tahdosta lähtevää toimintaa toisten ihmisten tai luonnon hyväksi. Vapaaehtoistyö ja vapaaehtoistoiminta tarkoittavat pitkälti samaa.

Vapaaehtoisuus on toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta, maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä tai kaukana ja paljon muuta. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Jokainen valitsee itse, minkä asian eteen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa iästä, asuinpaikasta, sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta omien kykyjensä, aikataulujensa ja voimavarojensa mukaan. Palveluissa vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattityötä, vaan vapaaehtoiset tuovat omannäköisensä lisän toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on hyvin arvokasta yksilöille ja yhteiskunnalle. Ilman vapaaehtoistoimintaa ei synny sitä vahvaa yhteiskunnallista luottamusta ja sosiaalista pääomaa, joka on myös yhteiskunnan taloudellisen kehityksen perusta.

Vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisuus on kaksisuuntainen prosessi eli vapaaehtoistoiminta hyödyttää sekä tekijäänsä että sen kohdetta. Vapaaehtoinen oppii uusia taitoja, kokee iloa, tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia kokemuksia ja parhaimmillaan voimaantuu vapaaehtoistyön myötä. Vapaaehtoistoiminnan avulla Suomessa muun muassa ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, lisätään osallisuutta, edistetään taidetta ja kulttuuria, ylläpidetään urheiluseuratoimintaa, pidetään luonto ja ympäristö puhtaana ja monin tavoin edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.

Vapaaehtoistoiminnan periaatteita

– Oikeus tukeen ja ohjaukseen
– Palkattomuus
– Luottamuksellisuus
– Suvaitsevaisuus
– Puolueettomuus
– Autettavan ehdoilla toimiminen

Vertaistoiminta

Vertaistoiminta ja vertaistuki on tukea ihmiseltä ihmiselle tasa-arvoisessa vuorovaikutustilanteessa. Vertainen voi olla kuka tahansa – tärkeintä on halu kuunnella muita ja jakaa omia kokemuksiaan itsensä ja toisten hyväksi. Vertaistoiminnasta saa tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja kriiseihin, joita ihmiset kohtaavat. Vertaistoiminta ei korvaa ammattilaisten tarjoamaa apua ja tukea.

Vertaistoiminnalla tarkoitetaan

– Vapaamuotoista tai järjestäytynyttä ihmisten keskinäistä apua ja tukea
– Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin
– Toiminnassa on keskeistä vastavuoroisuus, tasavertaisuus, toisen ihmisen kunnioittaminen sekä luottamus
– Tavoitteena on usein elämäntilanteen selvitteleminen sekä omien voimavarojen ja omatoimisuuden edistäminen

Vertaisuus, vertaistoiminta ja vertaistoiminnan tuki

Vertainen on henkilö, joka haluaa kuunnella muita ja jakaa omia kokemuksiaan itsensä ja toisten hyväksi. Vertaistoiminta on toimintaa, jossa osallistujia yhdistää samankaltainen elämäntilanne, elämänvaihe tai elämänkokemukset. Jotta osallistujat voivat kokea vertaisuutta, on tärkeää, että kokemus omasta tilanteesta vastaa toisten kokemusta samankaltaisesta tilanteesta.

Vertaistuki on toisten auttamiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa, jossa tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Vertaistukija on henkilö, joka toimii toisen henkilön tukena, kun on itse jo “selvinnyt” erityisestä elämäntilanteesta tai on pidemmällä sopeutumisessaan elämäntilanteeseensa. Vertaistukija käyttää omaa kokemustaan toisen hyväksi ja toimii luotettavana kuuntelijana. Useimmiten vertaistukija on koulutettu henkilö ja tukisuhde perustuu sopimukseen ja luottamuksellisuuteen.

Vertaisuudella ja vertaistoiminnalla tarkoitetaan vertaistuen lisäksi kaikkea vertaisten välillä tapahtuvaa toimintaa. Vertaisuutta voi kokea arjen satunnaisissa kohtaamisissa tai säännöllisissä kokoontumisissa esimerkiksi harrasteryhmän kesken. Vertaistoiminta voi olla spontaania tai organisoitua, tavoitteellista toimintaa. Vertaistoimintaa voi tapahtua kasvokkain, puhelimitse tai verkon välityksellä kahden kesken tai ryhmässä.

Vapaaehtoistoimintaa meillä ja muualla

Pohjois-Karjalassa, Pielisen järven pohjoispäässä sijaitseva Nurmeksen kaupunki välittää vapaaehtoistyötä palveluohjaajan ja pankin avulla. Palveluohjaaja koordinoi yhdistysten verkostotyötä, tiedottamista sekä yhdistysten ja kunnan välistä yhteistyötä. Palveluohjaaja tukee myös yhdistysten vaikuttamismahdollisuuksia kunnassa. Palveluohjaaja tekee yhteistyötä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen, erilaisten hankkeiden, maakunnan toimijoiden, yritysten ja seurakuntien kanssa. Palveluohjaaja on mukana lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisessä ja tekee palveluohjausta kunnassa.
Jyväskylän kaupunki tukee voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan palveluiden, Vaparin, koordinaattori Antti Rajala löytyy Kansalaistoiminnankeskus Matarasta Tourujoen rannalta. Antin apuna työskentelee palvelusihteeri Leila Koskinen. Vapari edistää vapaaehtoistoiminnan laatua ja tunnettavuutta sekä toiminnallista osallisuutta Jyväskylässä. Vapari on osa kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalveluja.

Viitasaaren malli

Toisissa keskisuomalaisissa kunnissa ei ole näin rakenteellisella tavalla kehitetty vapaaehtoistoimintaa, mutta askeleita palveluihin ja rakenteisiin löytyy toki muualtakin kuin Jyväskylästä! Esimerkiksi Viitasaarella on yhteistyössä kaupungin, seurakunnan ja paikallislehden kanssa kokeiltu Munvuoro -alustan käyttöä. Tavoitteena on kehittää paikallista yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Munvuoro-palvelua onkin kokeiltu erityisesti vammais- ja vanhuspalveluissa. Aikaisemmin paikkakunnalla on kokemuksia ns. Hyvän tahdon puun toiminnasta, jossa fyysisen puisen puun oksille sai jättää vapaaehtoistyön pyyntöjä ja tarjouksia.  Jämsässä puolestaan on vuoden vaihteessa alkanut asukkaiden kumppanuuspöytä -toiminta. Näinkin voidaan antaa tilaa osallisuudelle ja vapaaehtoisuudelle!

Kumppanuuspöytä on katettu Jämsässä

Jämsän asukkaille avautuu tammikuussa uusi osallistumisen ja vaikuttamisen paikka, asukkaiden kumppanuuspöytä. Kumppanuuspöydässä kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja jokainen osallistuja voi tuoda keskusteluun oman näkökulmansa ja perustelunsa. Keskustelun ideat ja aiheet ovat nimenomaan osallistujien itsensä pöytään tuomia. Voidaan miettiä, mikä on juuri SE JUTTU, joka pöydässä nostetaan yhteiseen keskusteluun? Kumppanuuspöytä voi olla myös kunnallista demokratiaa täydentävää osallisuutta niin, että yhteinen pohdinta tuottaisi päätöksentekoon arvokasta tietoa esim. siitä, miten asukkaat haluavat kehittää lähiyhteisöään tai -ympäristöään.
Kumppanuuspöydässä jokainen voi osallistua omana itsenään, ilman että pitää edustaa jotakin yhteisöä, järjestöä tai yhdistystä. Vaikka kumppanuuspöytä on kaikille avoin, mukana olevilta toivotaan sitoutumista ja säännöllistä osallistumista. Kumppanuuspöytä kokoontuu kerran kuukaudessa tai kerran 6 viikossa. Jämsän Voimavara ry ja Jämsänlaakson Setlementti ry ovat kumppanuuspöydän kattauksen pääkumppanit kaupungin ohella.

Lisätietoja

Keskisuomalaisten asukkaiden osallisuudesta, kuntakumppanuudesta ja vapaaehtoistyön tekemisen paikoista saa lisätietoja mm. Kosken yksinäisyyshankkeen projektipäälliköltä, Sirpa Pekkarinen, p. 040 653 7220, sirpa.pekkarinen(at)koske.fi. Artikkeliin on käytetty kansalaisareena.fi -sivun tietoja.