Toisessa Sosiaalityöntekijän silmin -blogitekstissäni nostan esille näkökulmia osallisuuteen. Ensin käyn läpi osallisuutta lainsäädännön pohjalta: miten laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ottaa huomioon osallisuuden sosiaalihuollossa. Toiseksi pohdin osallisuuden vahvistamista sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnissa viitaten VTT, dosentti Aino Kääriäisen videoluentoon, joka kuuluu Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennusmateriaaliin.
Osallisuus laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (asiakasasiakirjalaki) tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 345/2014 vp, 1) mukaan: ”yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä.” Samaisen hallituksen esityksen mukaan on sosiaalihuollon valtakunnalliselle tietojärjestelmälle vuonna 2011 linjattu useita tavoitteita. Yksi tavoite on, että yhdenmukaisista tietosisällöistä muodostuvat rakenteiset asiakasasiakirjat. Tämä tarkoittaa, että asiakirjojen rakenne ja niissä käytettävät käsitteet, termit ja luokitukset ovat kansallisesti yhtenäisiä. (HE 345/2014 vp, 17.) Laki siis velvoittaa sosiaalihuollon ammattihenkilöitä kirjaamaan sosiaalihuollon asiakirjoja määrämuotoisesti yhtenäisellä tavalla. Asiakasasiakirjalaissa näyttäsi korostuvan viranomaisnäkökulma. Tämä tulee esille siinä, että hallituksen esityksen mukaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ei laadita ensisijaisesti asiakkaalle, vaan palvelutehtävän hoitamiseksi. Niiden ”keskeinen tarkoitus on luoda edellytykset toteuttaa palvelutehtävä siten, että kaikki asian hoitamisen kannalta tarpeelliset tiedot ovat tehtävää toteuttavien ammattihenkilöiden käytettävissä.” (emt. 34.)
Asiakkaan osallistamisen ja osallistumisen näkökulmaa asiakasasiakirjalaissa nostaa esille se, että sosiaalihuollon valtakunnalliselle tietojärjestelmälle vuonna 2011 linjatuista tavoitteista yksi kuuluu seuraavasti: ”sosiaalihuollon asiakkaalla on mahdollisuus katsoa omia tietojaan, tuottaa itseään koskevaa asiakastietoa sähköisessä muodossa, mahdollisuus toimittaa viranomaisen tarvitsemaa tietoa sekä seurata prosessin tai asiankäsittelyn etenemistä” (HE 345/2014 vp, 17). Hallituksen esityksessä on käsitelty myös laajemmin asiakasasiakirjalain asiakkaalle tuottamia hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Hallituksen esityksessä viitataan Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) laatimiin eettisiin suosituksiin sosiaali- ja terveysalalle. Näiden suositusten mukaan sosiaalihuollon lähtökohtana on asiakkaan etu. Tämä periaate edustaa pysyvyyttä eettisissä ohjeissa ja sillä halutaan painottaa ammattihenkilön tietojen ja taitojen käyttämistä autettavan hyväksi. (Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta, 5, 21). Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston, osoitteessa sosmeta.fi, mukaan sosiaalihuolto on sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluva viranomaisten organisoima toiminta, jonka tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan jäsenille riittävät sosiaalipalvelut ja niihin kuuluva taloudellinen tuki. Näissä määrittelyissä asiakasta pidetään näkemykseni mukaan toiminnan kohteena, vaikkakin on todettava, että ETENE:n eettisissä ohjeissa myös korostetaan vahvasti asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja omaa tahtoa palvelujen järjestämisessä.
Asiakasasiakirjalaissa nostetaan esille sosiaalihuollon asiakas aktiivisena toimijana suhteessa omiin asiakasasiakirjoihinsa. Valtakunnallisesti yhtenäisen määrämuotoisen kirjaamisen toteutuessa asiakkaan asiat löytyvät samannimisistä asiakirjoista ja käytössä ovat samat termit, joten asiakirjojen lukeminen ja tulkinta helpottuvat. Kun sosiaalihuollon palvelut ja tehtävät nimetään yhdenmukaisesti, asiakkaan on myös helpompi vertailla saamiaan palveluja ja toisaalta yhdenmukaisuus helpottaa oikean palvelun löytämistä. Asiakkaan asuinpaikka ei enää vaikuttaisi hänen asiansa käsittelyyn ja tieto kulkisi palveluiden välillä sujuvasti. Asiakasasiakirjalain tavoitteen toteutuessa asiakkaan etu toteutuu siten, että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden dokumentointi tapahtuu eettisesti hyvien käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti. (HE 345/2014 vp, 21.)
Osallisuus sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnissa
Kielitoimiston sanakirjan mukaan osallisuus tarkoittaa osallisena olemista, osuutta jostakin sekä ihmisten mahdollisuutta osallistua elinympäristönsä kehittämiseen, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ym., jonka mahdollistavat kansalaisten osallisuutta edistävät rakenteet. Erikseen sanakirjassa mainitaan lasten ja nuorten osallisuus. (www.kotus.fi) Videoluennossaan Aino Kääriäinen korostaa, että asiakirjat tulisi kirjoittaa sosiaalihuollon asiakkaalle ja asiakkaan kanssa. Tällöin asiakkaan osallisuus toteutuu ja luottamus sosiaalihuollon työprosessiin vahvistuu. Samalla myös työntekijä tulee aktiivisesti tietoiseksi omasta päätöksentekoprosessistaan. Asiakkaan tulee olla se, jota varten sosiaalihuollon asiakirja kirjoitetaan, hänen elämäntilanteensa parantamiseksi, ei siksi, että työntekijän työ tulisi tehdyksi.
Edellisessä luvussa käsittelin sitä, että asiakasasiakirjalain mukaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ei laadita ensisijaisesti asiakkaalle, vaan palvelutehtävän hoitamiseksi. En kuitenkaan näe tässä ristiriitaa. Asiakasasiakirjalaki nostaa esille asiakkaan aktiivisena toimijana suhteessa omiin asiakasasiakirjoihinsa. Lisäksi sosiaalihuollon eettisten suositusten mukaan sosiaalihuollon keskeisenä lähtökohtana on asiakkaan etu, sosiaalihuollon tehtävänä on edistää asiakkaiden hyvinvointia. Nämä ovat kansalaisten osallisuutta edistäviä rakenteita. Tällaisia rakenteita ovat myös sosiaalihuollon Kanta-palvelut, joiden käyttöönoton jälkeen asiakkaan omat sosiaalihuollon asiakasasiakirjat tulevat tiettyjä lakimääräisiä rajoituksia lukuun ottamatta hänen nähtäväkseen.
Videoluennossaan Aino Kääriäinen tuo esille, että sosiaalihuollon dokumentointi on aina valintojen tekemistä ja vallankäyttöä. Valintoja tehdään siitä, mitä kirjoitetaan ja mitä jätetään pois. Tämä sisältää vallankäytön elementin. Sosiaalihuollon päätöksentekoprosessi on sosiaalihuollon ammattihenkilön vallankäyttöä suhteessa asiakkaaseen. Siksi dokumentointia koskevat samat hyvän hallinnon perusteet ja hallintoasiassa noudatettavat menettelysäännökset kuin koko hallintotoimintaa yleisestikin. Hyvän hallinnon perusteista säädetään hallintolain 2 luvussa. Hallintolain 6 § mukaan ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.\” Lisäksi hallintolakiin on kirjattu palveluperiaatteen ja palvelun asianmukaisuuden vaatimus, velvollisuus antaa neuvontaa, velvollisuus käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä sekä velvollisuus tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa (Hallintolaki 7–10 §).
Sosiaalihuollon asiakkaan osallisuus ja osallistaminen on sisäänkirjoitettuna sosiaalihuoltoa ja julkista hallintotoimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Osallisuus ja osallistaminen kytkeytyvät sanaan empowerment, joka suomeksi kääntyy käsitteiksi valtaistaminen, voimaannuttaminen, voimistuminen ja toimintavoiman kasvattaminen (Hokkanen 1990; Saurama 2005, 273). Kariston (1995, 51) mukaan valtaistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset oppivat hallitsemaan omaa elämäänsä, saavat lisää vaikutusvaltaa ja uusia voimavaroja sekä yksilöinä että yhteisöinä. Karisto pitää sosiaalityön tehtävänä positiivisten asiantilojen edistämistä ongelmien lievittämiseen lisäksi. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen sosiaalihuollon dokumentoinnissa toteuttaa valtaistamisen ideaa. Asiakkaan toimintavoima omassa sosiaalihuollon prosessissaan vahvistuu, kun dokumentoidaan asiakkaalle ja asiakkaan kanssa.
teksti: sosiaalityöntekijä Mirka Matilainen
Lähteet:
Hallituksen esitys HE 345/2014
Hokkanen, L. Empowerment ja kansalainen sosiaalityössä. Puheenvuoro Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne IV -seminaarissa 9. – 10.9.2010. Viitattu: 1.11.2019. http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/sosiaalityo/johtamisen-kehittamisrakenne/empowerment-ja-kansalainen-liisa.pdf
Karisto, A. Sosiaalityö ristipaineissa. Janus 1/95. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisu. Forssan Kirjapaino Oy. Forssa.
Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. ETENE-julkaisuja 32. [Verkkojulkaisu] Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2011.
Kielitoimiston sanakirja. Www.kotus.fi
Kääriäinen, A. Videoluento ”Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen asiakastyön dokumentoinnissa”. Kansa-Koulu-hankkeen kirjaamisvalmennusmateriaali. Videoluento. 2016.
Saurama, E. Muutosvallasta käytännössä. Teoksessa Satka & Karvinen-Niinikoski & Nylund & Hoikkala: Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Dark Oy 2005.
