Kosken Harjoitteluraportteja -julkaisusarja jatkuu Noora-Maria Laurilan työllä, joka käsittelee lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää. Miten Kosken koordinoima asiantuntijaryhmä toimii tällä hetkellä ja miten sitä voitaisiin kehittää entistä paremmin tarpeeseen vastaavaksi ja oikea-aikaiseksi?
Lastensuojelulain (417/2007 14§) mukaan jokaisen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän käytettävissä tulee olla moniammatillinen lastensuojeluryhmä. Harjoitteluraporttiaan varten Laurila haastatteli Kosken ryhmään osallistuneita asiantuntijoita ja asiakastapauksensa ryhmään tuoneita sosiaalityöntekijöitä. Heidän lisäksi haastateltiin moniammatillisista asiantuntijaryhmistä vastaavia sosiaalityöntekijöitä eri puolilta Suomea.
Monella tapaa erityislaatuinen ryhmä
Kosken koordinoima lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä toimii hyvin laajalla alueella kattaen koko Keski-Suomen maakunnan. Yleensä asiantuntijaryhmien toiminta-alueella on keskimäärin 10 000–50 000 asukasta, mutta Kosken ryhmän toiminta-alueen piiriin kuuluu noin 276 000 asukasta. Lastensuojelun moniammatillisen ja -tieteisen arvioinnin turvaaminen koettiin maakunnassa tärkeäksi Keski-Suomen lastensuojelun tilaa kartoittavassa selvityksessä.
Tavat järjestää lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä vaihtelevat kuntien välillä, mutta Kosken koordinoima ryhmä poikkeaa monista vastaavista ryhmistä. Kosken lastensuojelun moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä ei ole nimettyjä jäseniä, vaan paikalle kutsuttavat asiantuntijat räätälöidään aina käsiteltävän tapauksen mukaan. Ryhmän suunnittelu vie aikaa, kun jokaista tapaamista varten on valittava tapauksen kannalta sopivat asiantuntijat ja pyrittävä sovittamaan osallistujien aikataulut yhteen. Tämän vuoksi ryhmä on varattava viimeistään kolmea viikkoa aikaisemmin. Vaikka koordinointi on haastavaa, varmistetaan sen kautta laadukkaan moniammatillisen yhteistyön toteutuminen.
Toinen Kosken ryhmän selkeä ero koskee lausunnon kirjoittamista. Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja, mutta usein niitä ei kirjoiteta. Kosken ryhmässä lausunto kirjoitetaan lähes aina, ja se on usein pääsyy ryhmään hakeutumiselle. Lausunnon merkitystä korostetaan esimerkiksi hallinto-oikeuden päätöksenteossa, ja monet sosiaalityöntekijät toivovat ryhmältä lausuntoa. Lausunnon kirjoittamista kuvataan kuitenkin raskaaksi prosessiksi, sillä se pyritään saamaan valmiiksi ryhmän tapaamisen aikana.
Kolmas Kosken ryhmän erityinen piirre on lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän kustannusten muodostuminen. Seudullisesti toteutettavien ryhmien kustannuksia jaetaan eri tavoin, mutta usein laskutus perustuu kuntaosuuteen eikä käyttöön. Koskessa laskutus perustuu käyttöön, ja asiantuntijat laskuttavat ryhmään osallistumisesta pääasiassa erikseen, jolloin ryhmän kustannukset vaihtelevat asiantuntijoiden määrän ja erikoisalan mukaan.
Tekninen tuki auttaa etäyhteyksien varmistamisessa
Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi etäyhteyksien käyttö lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoontumisissa nousee ajankohtaiseksi aiheeksi. Kosken moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä etäyhteyksiä oli hyödynnetty jo ennen poikkeustilaa, mutta maaliskuun ryhmän kokoontumisessa oltiin uudenlaisen haasteen edessä, kun koko tapaaminen hoidettiin etäyhteyksin. Tilannetta helpotti paikalle pyydetty it-tukihenkilö, joka varmisti tapaamisen teknisen sujumisen.
Etäyhteyksillä toteutetun tapaamisen pohjalta ryhmän asiantuntijat kertoivat kehitysehdotuksia. Paikalla ollut it-tukihenkilö nähtiin välttämättömänä tapaamisen onnistumisen kannalta, ja aikaa oli hyvä varata yhteyksien testaamiseen ennen tapaamista. Myös sosiaalityöntekijöitä olisi hyvä ohjeistaa etukäteen, että ryhmälle voi esittää enintään kolme kysymystä, jotta ne ehditään käsitellä tapaamisen aikana. Lausuntoa ei ehditty kirjoittaa ryhmän kokoontumisen aikana loppuun, mikä sai pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja sen kirjoittamiseen.
Kehitettävää löytyy, mutta uudistuksia on jo tehty kevään aikana
Kosken koordinoiman lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän vahvuuksia on sen syvällinen tapauksiin perehtyminen ja aito moniammatillisuus, joka ei pelkästään täytä lain velvollisuutta. Tämän vuoksi ryhmä on kuitenkin muodostunut hitaaksi ja kankeaksi palveluksi. Lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään pääseminen voi pitkittyä, kun ennalta sovittuja tapaamisaikoja on kerran kuukaudessa ja ne pitää varata useita viikkoja etukäteen. Lisäksi ryhmän suunnitteleminen ja asiantuntijoiden kokoon kutsuminen on haastavaa.
Laurila ehdottaakin aineistonsa pohjalta, että Kosken lastensuojelun moniammatilliseen asiantuntijaryhmään nimettäisiin edes muutamia vakituisia jäseniä, mikä helpottaisi ryhmän koollekutsumista. Myös lausunnon kirjoittamiseen olisi hyvä etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotta ryhmän tapaamiset kevenisivät ja itse tapauksen käsittelyyn jäisi enemmän aikaa.
Lastensuojelun moniammatillisesta asiantuntijaryhmästä tiedottamiseen tulisi myös panostaa, jotta maakunnan lastensuojelun työntekijät olisivat paremmin tietoisia mahdollisuudesta saada tukea työhönsä. Toisaalta myös ryhmän asiantuntijoita voisi informoida tarkemmin siitä, mihin asiantuntijaryhmän tapaamisessa haetaan ratkaisua ja mihin ryhmässä laadittavaa lausuntoa tarvitaan. Vaikka lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijaryhmät ovat ammattilaislähtöisiä palveluja, voidaan niitä kehittää myös asiakasosallisuutta edistäväksi. Koskessa askelia sen suhteen on jo otettu: asiakkaalle on lähetetty ennen ryhmän tapaamista kirje, jossa on kerrottu tapaamisen sisällöstä ja miten asiakas voi halutessaan valmistautua ryhmää varten.
Lue harjoitteluraportti kokonaisuudessaan:
Laurila, Noora-Maria (2020) Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta Keski-Suomessa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Harjoitteluraportteja 6 (pdf, 379 kt)
