Koske on ollut opiskelijoiden keskuudessa suosittu harjoittelupaikka, jossa pääsee tutustumaan sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan ja näkemään läheltä, millaista kehittämistyö on. Harjoittelijat tuovat mukanaan uutta virtaa ja näkökulmia ollen tärkeitä työyhteisön jäseniä.
Vuosien aikana Koske ei ole ollut pelkästään sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelupaikka, vaan harjoittelijoina on ollut mm. kuntoutuksen ohjaajia, sosionomeja, yhteisöpedagogeja ja medianomeja. Lisäksi Koskessa on ollut useita työkokeilijoita. Kansainvälinen tuulahdus osaamiskeskuksen arkeen saatiin viime vuoden syksynä, kun etiopialainen Development and International Cooperation -maisteriohjelman opiskelija löysi harjoittelupaikkansa Koskesta.
Harjoittelun aikana opiskelijat työskentelevät tiiviisti ohjaajiensa kanssa hyvin moninaisissa tehtävissä raporttien kirjoittamisesta tapahtumien järjestämisessä avustamiseen. Tärkeä osa harjoittelua on tutustuminen Kosken verkostotyöhön osallistumalla eri ryhmien kokouksiin. Lisäksi vuoden 2019 alusta lähtien harjoittelijoiden kirjoittamia raportteja on julkaistu omassa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen harjoitteluraportteja -julkaisusarjassaan.
Tänä syksynä Kosken käytävät ovat olleet täynnä vilinää, kun arkea rikastuttamassa on ollut kuusi harjoittelijaa ja yksi työkokeilija eri mittaisissa harjoittelujaksoissa. Harjoittelijamäärä vaatii joskus organisointia ja aikatauluttamista henkilökunnalta, jotta kaikille hakijoille löytyisi aikaa, ohjaajia ja sopivia tehtäviä, mutta tänä syksynä kaikille kiinnostuneille löytyi harjoitteluaan ja osaamistaan vastaavaa tekemistä.
”Tärkeää on halu ja valmius oppia uutta” – kokemuksia harjoittelusta
Ennen harjoittelujaksojensa päättymistä ehdimme kysyä kahdelta harjoittelijaltamme, Emilia Tuomiselta ja Olli-Pekka Niskaselta, kokemuksia syksyn ajalta.
Mitä opiskelet?
OP: Opiskelen sosiaalityötä. Taustani on sosiologiassa, mutta sosiaalityön opinnot aloitin Avoimen yliopiston kautta 2015. Nyt olen pari vuotta opiskellut varsinaisena opiskelijana yliopistolla.
E: Opiskelen myös sosiaalityötä ja opintoni alkoivat vuonna 2014.
Millaisissa paikoissa olet suorittanut aiempia harjoitteluja?
E: Harjoittelu Koskessa oli sosiaalityön kolmosharjoittelu. Aiemmat harjoitteluni olen suorittanut kotipaikkakunnallani perusturvakeskuksessa ja aikuissosiaalityössä.
OP: Minullakin on menossa sosiaalityön kolmosharjoittelu. Aiemmat harjoittelut ovat olleet enemmän asiakastyötä järjestöllä ja kaupungin vammaispalveluissa, jossa toimin sosiaalityöntekijän mukana.
Miten päädyit Koskeen?
OP: Olin hakemassa Koskelle jo toisen harjoittelun aikana, mutta oppilaitokselta tuli se viesti, että harjoittelupaikan pitäisi keskittyä enemmän asiakastyöhön. Kehittämistyöhön keskittyvän kolmosharjoittelun lähestyessä minulla oli heti sosiaalialan osaamiskeskus mielessä. Kehittämistyö on muutenkin ollut se asia, josta olen ollut eniten kiinnostunut.
E: Oli mukava kokeilla jotakin erilaista, kun ensimmäiset kaksi harjoittelua olivat asiakastyötä. Aloitusseminaarissa mainittiin Koske, joka jäi mieleen, kun harjoittelupaikkaa piti alkaa etsiä. Pari pienempää järjestöäkin kävi minulla mielessä, mutta heillä ei ollut resursseja ottaa harjoittelijaa.
Mitä olet harjoitteluaikanasi päässyt tekemään?
OP: Harjoittelu on painottunut enimmäkseen oman harjoitteluraportin tekemiseen, jonka aiheena on sosiaalinen luototus. Palvelu oli minulle uusi, joten siihen on pitänyt tutustua tarkemmin kirjallisuuden kautta, mutta nyt raportti on valmistumassa nopealla aikataululla. Raportin työstämisen lisäksi olen osallistunut ohjaajani mukana erilaisiin kokouksiin ja työryhmiin. Kosken hankkeiden toimintaan olen päässyt tutustumaan vaihtelevasti, mutta olin esimerkiksi fasilitoimassa PAKU-hankkeen työpajatyöskentelyä. Osaamiskeskuksessa tehtävään työhön tutustumisen lisäksi on ollut mielenkiintoista havainnoida työyhteisön tapoja ja kulttuuria.
E: Iso osa harjoitteluani on ollut maakunnan lastensuojelun tilaa käsittelevän kyselyn vastausten läpikäyminen ja koostaminen raporttia varten sekä täydentävien puhelinhaastattelujen toteuttaminen. Raportin tekeminen on ollut varsinainen oppimisprosessi: miten poimia aineistosta olennaisimmat seikat ja esittää ne tekstissä selkeästi? Olen myös ollut ohjaajani mukana eri tilaisuuksissa ja työryhmissä varsinkin lastensuojeluun liittyen. Harjoittelun aikana olen päässyt oppimaan kokouskäytäntöjä ja muistioiden kirjoittaminen on tullut tutuksi. Olen osallistunut paljon erilaisten tapahtumien järjestelyyn, mikä on opettanut sen, mitä kaikkea onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii.
Miten harjoittelu on sujunut?
E: Harjoittelu on sujunut hyvin ja olen viihtynyt täällä. Varsinkin se on hyvä juttu, että Koskessa vietettyjä päiviä ja opintoja on voinut sovittaa oman aikataulun mukaan. Olen päässyt tekemään kaikenlaista ja moneen minut on myös otettukin mukaan!
OP: Kaksi kuukautta on mennyt todella nopeasti! Aikaisempiin harjoitteluihin verrattuna työ on ollut itseohjautuvampaa. Olen voinut keskittyä raportin kirjoittamiseen ja tarvittaessa saanut myös tukea sen työstämiseen.
Mikä on ollut mieleenpainuvinta tähän asti harjoittelussasi?
OP: Työyhteisöön on ollut mukava päästä sisälle, mikä on harjoittelijalle tärkeää. Koskessa työntekijät panostavat siihen, että kahvi- ja lounashetkiä vietetään yhdessä. Pöydän ääressä syntyykin mielenkiintoisia ja opettavaisia keskusteluja sosiaalialan kehittämisen ilmiöistä ja ajankohtaisista aiheista. Työyhteisön ainoana miehenä oleminen on myös aiheuttanut hauskoja tilanteita.
E: Lokakuussa järjestetty Asunnottomien yö jäi etenkin mieleen. En ole aiemmin osallistunut Asunnottomien yöhön, vaikka tarkoituksena on ollut monena vuotena mennä. Tapahtuman ohjelma oli todella monipuolinen ja koko päivän oli mukava tunnelma. Etenkin kokemusasiantuntijoiden kertomukset herättivät ajatuksia.
Millaiset eväät tulevaisuuteen harjoittelu Koskessa antaa?
E: Vaikka millaiset! Koen, että minun koordinoimis- ja järjestämistaidot kehittyivät. Lisäksi opin käyttämään Webropolia raporttia työstäessäni. Kehittämistyö on ollut antoisaa ja olen saanut uudenlaista näkökulmaa sosiaalityöhön. Minulta löytyy aiempaa kokemusta lastensuojelun käytännön työstä, jonka pohjalta olen alkanut kiinnittää harjoitteluaikana lastensuojeluun liittyviin seikkoihin eri tavalla huomiota ja miettimään, miten epäkohtia voisi kehittää toimivammiksi.
OP: Harjoittelu on antanut hyvän kuvan siitä, miten ja millaisten verkostojen parissa sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat. Lisäksi olen saanut mahdollisuuden paneutua omaan aiheeseeni ja syventää osaamistani sosiaalisesta luototuksesta. Taloussosiaalityö voisi kiinnostaa minua myös tulevaisuudessa, sillä työntekijät tarvitsevat lisää tietoa hyvistä käytännöistä. Uusia työkaluja pitäisi kehittää ketterästi lisää ja ottaa käyttöön, kun maailma on koko ajan nopeammassa muutoksessa, mikä näkyy aivan kaikilla aloilla. Muutoksen kanssa pitää opetella tulemaan toimeen.
Kenelle suosittelisit Koskea harjoittelupaikkana?
OP: Periaatteessa kenelle vaan, mutta parhaiten tämä paikka sopii sellaiselle, joka on utelias ja kiinnostunut kyseenalaistamaan vanhoja toimintamalleja. Koske on eräänlainen luova sosiaalityön työpaikka. Tärkeää on halu ja valmius oppia uutta.
E: Kehittämismielisille, joilla on palo kehittämistä kohtaan. Silloin tietynlainen uteliaisuus on myös hyvä ominaisuus ja kiinnostus tutkimusta kohtaan. Tämä on ollut aivan erilainen kokemus kuin aiemmat harjoittelut asiakastyössä.
—
Kosken käytävät hiljenevät loppuvuodeksi harjoittelujaksojen päättyessä ja joulun lähestyessä, mutta ensi vuonna arkea värittävät taas uudet, innokkaat harjoittelijat. Tervetuloa!
