Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaalialan osaamiskeskusverkoston järjestämä aluekierros polkaistiin käyntiin Kuopiossa 22. lokakuuta, jossa tarkasteltiin Keski- ja Itä-Suomen tilannetta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman äärellä. Aluekierroksen yhteisillä tilaisuuksilla pyritään varmistamaan sosiaalihuollon vahva näkyminen ohjelmassa. Lue tarkempi raportti päivän puheenvuoroista.
Hotelli Puijonsarveen Kuopioon kokoontui lokakuisena aamuna viiden eri maakunnan edustajistoa pohtimaan sosiaalihuollon tulevaisuutta ja paikkaa uusissa sote-keskuksissa. Kosken johtaja Marja Heikkilä toivotti Keski- ja Itä-Suomen väen tervetulleeksi. Seminaarin alustukseksi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila kertoi alueiden sosiaalipalvelujen johtajien terveisiä. Sosiaalipalvelujen johtajat toivoivat, ettei arvokeskustelua unohdeta kuntatalouden myllerryksessä, ja kiinnittivät huomiota työn mielekkyyteen ja merkityksellisyyteen. Kauppila korosti, että alan vetovoiman lisäksi pitäisi panostaa myös pitovoimaan: millä keinoilla pätevät työntekijät saataisiin myös pidettyä tehtävässään? Kauppila nosti esiin myös Keski-Suomen, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon työikäisen väestön synkän tilanteen verrattuna koko maahan. Maakunnissa on tilastojen valossa enemmän vaikeasti työllistyviä ja pienituloisuusaste sekä sairastavuusindeksi on korkeammalla kuin koko Suomessa keskimäärin. ”Ottakaa irti kaikki mahdollinen itsestänne ja toisistanne, sillä nyt on aika ja mahdollisuus vaikuttaa”, kannusti Kauppila seminaarin osallistujia hyödyntämään päivän antia.
Osaamiskeskusten johtajien puheenvuorojen jälkeen kuunneltiin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun videotervehdys. Ministeri Kiuru korosti, että rakenteiden sijaan nyt keskitytään sosiaalihuollon sisältöuudistukseen, eikä sosiaalihuoltoa jätetä tällä kertaa sivuun keskusteluissa. Kun asiakkaiden ongelmat ovat koko ajan moninaisempia, tarvitaan yhteistyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, jotta asiakkaan ongelmat saadaan ratkaistuiksi. Ministeri Kiuru haastoi osallistujat ideoimaan yhdessä, miten eri alojen ammattilaisten työtä voitaisiin kehittää yhteensopiviksi ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. ”Jokainen teistä rakentaa omalta osaltaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta”, totesi ministeri Kiuru, jonka jälkeen seminaarissa siirryttiin itse ydinasiaan, eli tulevaisuuden sote-keskukseen ja sosiaalihuollon merkitykseen sen osana.
Sosiaalihuolto vahvasti mukana Tulevaisuuden sote-keskuksessa
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Virva Juurikkala kävi lyhyesti läpi nykyisen hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Keskeistä uudistukselle on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jossa pyritään palveluiden saatavuuden yhdenvertaistamiseen ja oikea-aikaisuuteen sekä niiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Lisäksi ohjelmassa painotetaan ehkäisevää ja ennakoivaa työtä ja sote-palvelujen yhteentoimivuutta. Juurikkala huomautti monialaisuuden toteutuvan, kun sosiaali- ja terveydenhuolto ovat aitoja kumppaneita, joten sosiaalihuolto ei saa jäädä uudistuksessa sivurooliin. Näiden tavoitteiden toteutumisen kautta pyritään myös hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousua. Tulevaisuuden sote-keskuksissa näkyvät myös paikalliset sävyt, sillä alueet määrittelevät, millaiseksi sote-keskukset muotoutuvat.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiiviin esittelyn jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Salme Kallinen esitteli tarkemmin valtionavustusasetusta. Asetuksesta voi antaa lausuntoja 5. marraskuuta asti Lausuntopalvelussa. Valtionavustusta jaetaan kahdenlaisille hankkeille, joista ensimmäinen on edellä mainittu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, ja toiseen kuuluvat muut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa avustusta myönnetään yhdelle hankekokonaisuudelle maakunnassa, jonka pitää edistää aiemmin mainittuja ohjelman päätavoitteita (saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu, yhteentoimivuus, kustannukset) ja osallistuvien kuntien pitää kattaa vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta. Noin 70 miljoonan valtionavustuksesta 25 % jaetaan tasan maakuntien kesken ja jäljelle jäävä 75 % maakunnan asukasluvun perusteella. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman avustusten hakuaika alkaa alustavan aikataulun perusteella joulukuussa ja loppuu helmikuussa.
Valtionavustusasetuksen läpikäymisen jälkeen Virva Juurikkala esitteli tarkemmin, millaisia ehdotuksia kehittämisteemoihin ministeriössä oli pohdittu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman päätavoitteisiin liittyen, joihin alueiden toivottaisiin tarttuvan. Ehdotuksissa mainittiin esimerkiksi yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön merkitys ennaltaehkäisevässä työssä, tai kehittäjäsosiaalityöntekijän rooli, jossa työntekijä voisi keskittyä kehittämiseen ja tutkimukseen. Alueellisten hankkeiden lisäksi Juurikkala nosti esiin kehittämiskohteita, joita voitaisiin kehittää kansallisella tasolla. Näihin lukeutuivat esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön työmenetelmät ja asiakastiedon kirjaamisen tuki. Juurikkala huomautti, että kaikkea ei voida toteuttaa, minkä vuoksi seminaarin osallistujilla on tärkeä tehtävä kertoa, mitkä kehittämiskohteet he kokevat kaikkein tärkeimmiksi.
Lavalle nousi seuraavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Anu Muuri, joka kertoi THL:n roolista Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa. THL: tehtävänä on tukea ohjelman valmistelua ja toimeenpanoa alueilla. Ohjelmalla on kaksi hankejohtajaa, terveydenhuollosta vastaava Anu Niemi ja sosiaalihuollosta vastaava Muuri, jotta sekä so ja te ovat tasapuolisesti edustettuina. Lisäksi myöhemmin on käytettävissä viisi eri alueilla toimivaa aluekoordinaattoria ohjelman valmistelun ja toimeenpanon tukena.
Sosiaalialan selvitykset rakentavat vahvaa tietopohjaa
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkastelun jälkeen seminaarissa käytiin läpi kahta keväällä ilmestynyttä sosiaalihuoltoa käsittelevää selvitystä. Anu Muuri huomautti, että 15 vuoteen sosiaalihuollon tilannetta ei ole selvitetty näin kattavasti kuin tämän vuoden keväänä. Näiden viiden selvityksen ansiosta on sosiaalihuollosta saatavilla paljon ajantasaista tietoa, jonka pohjalta on hyvä rakentaa uutta.
Ensimmäinen selvitys oli Pekka Karjalaisen, Anna Metterin ja Minna Strömberg-Jakan Tiekartta 2030 -selvitys, jossa käsitellään aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuutta. Karjalainen oli itse paikalla esittelemässä julkaisua ja kertoi sen tavoitteena olleen sosiaalityön paikantaminen ja sen keskeisten ilmiöiden sekä toiminta-areenoiden selvittäminen. Selvityksen lopputuloksena muodostui tiekartta, jossa sosiaalityö jakautuu neljään osioon: osaavaan ja vaikuttavaan, ilmiölähtöiseen ja yhteiskunnassa vaikuttavaan, osallistavaan ja valtaistavaan sekä kumppanuuksia rakentavaa sosiaalityöhön. Tarkemmin selvitykseen voi tutustua Kosken Kesälukemista-artikkelin kautta.
Toisena vuorossa oli Anu Muurin tekemä Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä -selvitys. Ennen selvityksen esittelyä Muuri nosti esiin syitä, miksi on niin tärkeää, että sosiaalihuolto näkyy vahvasti tulevaisuuden sote-keskuksissa: joka viides suomalainen käyttää sosiaalipalveluja vuoden aikana ja sosiaalihuollossa työskentelee terveydenhuoltoa enemmän työntekijöitä. Palvelujen käyttäjien ja työntekijöiden määrän suhteen sosiaalihuollossa ei ole kyse pienestä toimijasta. Muuri mainitsi myös sosiaalihuollon yksityistämiskehityksen tapahtuneen kaikessa hiljaisuudessa: kunnat ostavat terveydenhuollon palveluja yksityisiltä toimijoilta yhteensä 516 miljoonalla eurolla, kun sosiaalihuollon kohdalla vastaava summa on 2,3 miljardia.
Sosiaalihuollon ison kuvan läpikäymisen jälkeen Muuri siirtyi selvitykseensä, jossa hän tarkasteli mm. keinoja sosiaalihuollon vaikuttavuuden parantamiseksi ja osaamiskeskusten jatkuvuuden turvaamiseksi. Selvityksessään Muuri esittää kolmea suositusta. Ensimmäisenä sosiaalihuollon vaikuttavuuden parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja toimenpiteitä. Toimenpiteeksi Muuri esittää esimerkiksi erillistä sosiaalityön tutkimusta ja osaamisen vahvistamista tukevaa VTR-tyyppistä rahoitusmekanismia. Terveydenhuollossa tällainen rahoitus on ollut olemassa, mutta sosiaalihuollon puolella sitä ei ole ollut ikinä. Toisena suosituksena sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-rakenne kaipaa selkeyttämistä, sopimista ja sääntelyä kaikilla tasoilla. Viimeisenä Muuri suosittelee sosiaalialan osaamiskeskusten osaamisen esiin tuomista. Muuri myöntää, ettei osaamiskeskusten osaaminen saisi unohtua, vaan sitä pitäisi hyödyntää laajemmin ja hyviä käytäntöjä jakaa tehokkaammin.
Millainen tulevaisuuden sote-keskus on hyvä sinun alueellasi?
Iltapäivällä aloitettiin työpajatyöskentely, jonka pohjalta kerättiin tietoa siitä, millainen hyvä tulevaisuuden sote-keskus on ja millä keinoilla siihen päästään. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat halusivat etenkin tietoa siitä, mitä aiemmin mainituista ehdotuksista pidettiin tärkeimpinä ja puuttuiko niiden joukosta jotakin olennaista. Työpajatyöskentelyllä pyrittiin myös ilmiantamaan hyviä käytäntöjä, joita olisi mahdollisuus hyödyntää muissakin maakunnissa.
Työpajatyöskentelyn perusteella tulevaisuuden sote-keskus muotoutui saavutettavaksi ja tavoitettavaksi paikaksi, joka tukee alueen ihmisten arjessa pärjäämistä ja hyvää elämää. Jotta tähän tilanteeseen päästäisiin, vaaditaan proaktiivista ”tulevaisuuden sote-keskus -asennetta”, jossa kohtaaminen on aitoa ja yhteistyötä tehdään kumppaneita arvostaen. Visioiden toteuttaminen vaatii myös hyvää johtamista sekä asiakkaiden tarkempaa segmentointia, jotta jokainen saa tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Hyviä käytäntöjä kertyi lukuisia, joista esimerkkinä voisi mainita monitoimijapäivystyksen, perhekeskukset ja jalkautuvan sosiaalityön.
STM:n, THL:n ja sosiaalialan osaamiskeskusverkoston aluekierros herätteli visioimaan oman alueen tulevaisuuden sote-keskusta ja painotti sosiaalihuollon osaa sote-uudistuksessa, sillä valtionavustuksella on tarkoitus tehdä muutakin kuin palkata lääkäreitä. Sosiaalihuollolla on merkittävä paikkansa tulevaisuuden sote-keskuksessa terveydenhuollon tasavertaisena kumppanina, sillä kumpaakin tarvitaan ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Seminaarin aamupäivän tallenteen pääset katsomaan vielä täällä.
