Sosiaalinen raportointi on tärkeä osa rakenteellista sosiaalityötä, mutta sen toteuttamisesta voi puuttua rutiini. Aikuissosiaalityö alana nähdään taas niin laajana, ettei ole selkeää tietopohjaa siitä, mitä sillä tarkoitetaan ja millaisia toimijoita sekä interventioita se sisältää. Lue artikkelista, mitä PRO SOS -hankkeessa kehitettiin sosiaaliseen raportointiin ja tietopohjaan liittyen.
Sosiaalinen raportointi tuottaa tietoa muutosten tueksi
Sosiaalityön arjessa kohdataan paljon erilaisia sosiaaliseen elämään liittyviä ilmiöitä ja heikkoja signaaleja, joihin on tärkeä tarttua ja välittää eteenpäin tietoa esimiehille ja edelleen päättäjille. Arjessa kehitetään myös paljon hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä, joita jakamalla ne voidaan ottaa käyttöön laajasti. Näiden toimien toteuttamiseksi merkittävään asemaan nousee sosiaalinen raportointi.
Sosiaalinen raportointi on rakenteellisen sosiaalityön (SHL 7§) työkalu, jolla pyritään tuottamaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, toimimaan sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi rakenteissa ja tuomaan sosiaalityön asiantuntemus osaksi muiden toimialojen suunnittelua. Sosiaalisella raportoinnilla on olennainen osa sosiaalisen tiedon tuottamisessa ja välittämisessä.
Sosiaalisen raportoinnin haasteina nähdään rakenteellisen sosiaalityön vieraus, vaikka viimeksi uudistettu sosiaalihuoltolaki on ollut voimassa jo vuodesta 2015 asti. Lisäksi sosiaalinen raportointi pitäisi saada tiiviimmin osaksi sosiaalityön arkea, jotta sen tekeminen muuttuisi rutiiniksi ja luonnolliseksi osaksi perustyötä. Onnistunut sosiaalinen raportointi vaatii myös luottamusta omaa kuntaa kohtaan, jotta uskalletaan tuoda esiin epäkohtia ja kehitysehdotuksia pelkäämättä seurauksia. Lisäksi haasteena on se, miten kunnissa suhtaudutaan kentältä tulevaan tietoon, sillä pelkkä tiedon kerääminen ei riitä, vaan sosiaalisen raportoinnin tuloksia pitäisi osata hyödyntää laajasti.
PRO SOS -hankkeessa kehitettiin työkalu, jolla kerätään matalalla kynnyksellä tietoa sosiaalityöntekijöiden asiakastyössään havaitsemista ilmiöistä tai asioista, joihin hän toivoisi muutosta. Työkalun kautta ei kerätä tietoa vain ongelmista, vaan sillä rohkaistaan työntekijöitä ilmiantamaan positiivisia sosiaalisia ilmiöitä ja hyviä käytäntöjä. Lomakemuotoinen työkalu on pyritty pitämään yksinkertaisena ja selkeänä, jotta se olisi mahdollisimman helppo ottaa käyttöön perustyön ohessa. Sosiaalisen raportoinnin työkaluun pääset tutustumaan Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Vasson sivuilla.
Työkalun kuntakohtaiset tiedot kerätään kahdesti vuodessa ja välitetään eteenpäin esimiehille. Lisäksi tietojen pohjalta esitetään jatkokehittämisehdotuksia.
Sosiaalisen raportoinnin työkalua pilotoitiin Kaarinassa vuonna 2018. Kolmen kuukauden aikana työkalun kautta raportoitiin yhdeksän rakenteellista huomiota, joista kaksi oli positiivisia seikkoja.
Nykyään työkalu on käytössä Varsinais-Suomen alueella etenkin aikuissosiaalityön puolella. Työkalun käyttöönottoa valmistellaan myös muissa maakunnissa, kuten Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Vasso kehittää työkalua edelleen.
Laajemman tietopohjan ymmärryksen kautta kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä aikuissosiaalityöstä
Aikuissosiaalityön laaja tehtäväkenttä aiheuttaa osittain sen, että alan tietopohja on hajanainen. Yhteiskunnan ja palvelujärjestelmien muutokset heijastuvat asiakkaiden elämään, mutta pysyykö sosiaalityön ala muutoksen tahdissa mukana? Tällaisessa tilanteessa ymmärrys siitä, miltä tietopohjalta aikuissosiaalityötä tehdään ja mitkä sen sisällöt ovat, on merkittävää.
PRO SOS -hankkeessa aikuissosiaalityön tietopohjaa lähdettiin lähestymään yhteiskehittämisen näkökulmasta, josta kerrotaan tarkemmin aiemmassa PRO SOS haltuun -artikkelissa. Yhteistä käsitystä tietopohjasta lähdettiin hakemaan tutkimustietoa, työntekijöiden ammattitietoa ja asiakkaiden kokemustietoa yhdistämällä. Mukana kehittämisessä oli Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, SOITE:n, Pietarsaaren ja Vaasan aikuissosiaalityön työntekijöitä ja asiakkaita.
Yhdessä vuorovaikutuksessa tuotetun tiedon tulkinnan pohjaksi tutkijat valitsivat KAIMeR-teorian. Blomin ja Morénin kehittämä teoria pyrkii selittämään, miten ja miksi tietyt tulokset ilmenevät sosiaalityössä tietyssä tilanteessa. Teoriassa otetaan huomioon kontekstit, toimijat, interventiot, mekanismit ja tulokset, jotka kaikki vaikuttavat lopputulokseen. Tärkeää on eri osatekijöiden vuorovaikutus ja niiden väliset jännitteet. KAIMeR-teorian mukaan ”vaikutusta ei voi taata etukäteen, mutta on mahdollista oppia, millä siihen voidaan varmimmin pyrkiä”.
Aila-Leena Matthies, Anu-Riina Svenlin, Katri Viitasalo ja Niina Rantamäki ovat esityksessään käyneet läpi KAIMeR-teorian mukaisesti aikuissosiaalityön konteksteja, toimijoita, interventioita, mekanismeja ja tuloksia sekä sitä, miten ne näkyvät aikuissosiaalityössä käytännössä. Esimerkiksi kontekstiin liittyen otetaan huomioon kontekstien monet eri tasot ja niissä vaikuttavat mekanismit sekä se, miten ne heijastuvat asiakkaan elämään. Jännite muodostuu siitä, pyritäänkö näkemään koko kompleksinen kokonaisuus vai yksinkertaistetaanko työtä esimerkiksi rajaamalla. Lisää KAIMeR-teorian annista aikuissosiaalityölle voit lukea esityksen dioista.
PRO SOS -hankkeen sosiaalisen raportoinnin ja tietoperustan materiaaleihin pääset tutustumaan tarkemmin hankkeen sivuilla. Mikäli sosiaalisen raportoinnin aihe kiinnostaa vielä lisää, löytyy Kosken sivuilta aiheeseen liittyvä harjoitteluraportti, jossa käydään läpi erilaisia keinoja toteuttaa sosiaalista raportointia.
