Taloussosiaalityö tukee arjessa selviytymistä

Taloussosiaalityön kehittäminen nousi esiin yhtenä toimenpidesuosituksena kunnille tuoreimmassa sosiaaliasiamiehen raportissa, joten PRO SOS -hankkeen Avauksia taloussosiaalityöstä -julkaisu tarttuu ajankohtaiseen ja merkittävään aiheeseen Keski-Suomessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi julkaisun artikkeleita tiivistetysti sekä tarkastellaan sosiaaliasiamiehen raportin huomioita taloussosiaalityöhön liittyen.

Taloussosiaalityön ajankohtaisuutta korostaa maksuhäiriömerkintöjen kasvu ja ulosottovelallisten suuri määrä koko Suomessa. Asiakastieto Oy: n mukaan tänä vuonna 382 700 henkilöllä maksuhäiriömerkintä, ja Findikaattorin mukaan taas ulosottovelallisia, luonnollisia henkilöitä on 435 612. Velkaantumisen taustalla on hyvin monenlaisia syitä taloudenhallinnan taitojen puutteesta erilaisiin riippuvuuksiin. Lisäksi vuonna 2017 tapahtunut perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on aiheuttanut haasteita osalle asiakkaista, varsinkin jos taito sähköisten palvelujen käyttöön on heikko. Perustoimeentulotuen Kela-siirron seurausten tarkasteleminen on myös yksi syy siihen, että sosiaaliasiamiehen raportissa talousasiat olivat keskeinen teema. Raportista käy ilmi, että toimeentulotukeen liittyvät asiat (perus-, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) olivat lastensuojelun jälkeen yleisin syy ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen vuonna 2018. Taloussosiaalityö on keskeinen osa aikuissosiaalityötä ja lisätiedolle on kentällä suuri tarve.

Monia näkökulmia taloussosiaalityöhön

Avauksia taloussosiaalityöhön -julkaisun ensimmäinen osa käsittelee erilaisia näkökulmia talouteen ja sosiaalityöhön. Katri Viitasalo esittelee artikkelissaan tarkemmin, mistä taloussosiaalityössä on kyse. Suomessa aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö on keskittynyt toimeentulotukeen ja työllistymistä edistävään aktivointiin, mutta taloussosiaalityössä käsitellään asiakkaan taloudellista toimintakykyä ja elämäntilannetta laajemmin kuin pelkän toimeentulotuen kautta. Toimintakykyteoriaan pohjautuvalla taloudellisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen taloudellisten taitojen kokonaisuutta sekä niihin vaikuttavia arvoja ja asenteita: esimerkiksi arkista taloudenhallintaa ja kykyä varautua tulevaisuuteen sekä seurata omaa talouttaan. Taloussosiaalityössä tuetaan ja vahvistetaan asiakkaan taloudellista toimintakykyä asianajon, erilaisten työmenetelmien ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen avulla. Sosiaalityöllä pyritään muuttamaan ja vaikuttamaan myös taustalla olevia rakenteita.

Minna Zechner jatkaa kertomalla olosuhteiden vaikutuksesta taloudelliseen toimintakykyyn. Taloudellinen toimintakyky voidaan nähdä ihmisen osaamisena, mutta siihen vaikuttavat monet seikat, kuten yksilön taustatekijät ja yhteiskunnalliset rakenteet, joihin voi itse vaikuttaa hyvin vähän. Tämä kuitenkin saattaa unohtua julkisessa keskustelussa. Zechner sanookin, että tarvitaan asennemuutos siihen, miten taloudellisessa ahdingossa olevista ihmisistä puhutaan. Yhteiskunnassa on rakenteita, jotka syrjivät talousongelmissa olevia ihmisiä, kuten etuuksien hakemisen vaikeus tai päätösten saamisen hitaus. Yhteiskunnassa pitäisikin muuttaa ”taloudellista toimintaa ohjaavia, rajaavia ja mahdollistavia rakenteita julkisin toimin, jotta yksilöiden todennäköisyys joutua taloudellisiin vaikeuksiin on mahdollisimman pieni”.

Taina Holappa luo katsauksen kansainväliseen, nuorten toimintamahdollisuuksia tarkastelevaan tutkimuskenttään, jota hän on käsitellyt pro gradu -tutkielmassaan. Kirjallisuuskatsauksen yksi havainto on se, että maailmalla on tutkittu hyvin vähän sitä, mitä nuoret varallisuudellaan tavoittelevat. Huomio on mielenkiintoinen toimintamahdollisuuksien teorian näkökulmasta, jossa ollaan kiinnostuneita siitä, millainen vapaus ihmisellä on saavuttaa tavoittelemiaan asioita. Holapan katsauksesta käy myös ilmi, että vanhempien kasvatustavalla on selkeämpi yhteys nuorten taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin kuin vanhempien tulo- tai koulutustasolla. Tämän vuoksi esimerkiksi koko perheelle suunnattu työskentely on merkittävä keino nuorten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Toinen toimiva keino on vuorovaikutusperäinen työskentely nuoren kanssa.

Taloussosiaalityöhön ajankohtaisen näkymän luo Aila-Leena Matthies, joka tarkastelee alaa ekososiaalisen näkökulman kautta. Siinä ympäristöongelmat voidaan nähdä myös sosiaalisina ongelmina. Ekososiaaliseen näkökulmaan liittyy kiinteästi myös ympäristöoikeudenmukaisuuden käsite, eli ympäristöön liittyvien hyötyjen ja haittojen jakautuminen eri väestöryhmille oikeudenmukaisesti. Se onkin sosiaalityössä ajankohtainen ja monisyinen kysymys. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon tai tehdä ekologisia valintoja. Yksi taloussosiaalityön tehtävä on varmistaa, että kaikilla halukkailla olisi tasavertaiset mahdollisuudet ekologisesti kestävään taloudelliseen toimintakykyyn. Toinen tärkeä rakenteellinen tehtävä on tuottaa tietoa siitä, mitä vaikutuksia luontoa kuluttava ja sosiaalisesti eriarvoistava talouskasvun malli aiheuttaa heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Matthies toivoo asennemuutosta kuluttamista korostavaan ajattelutapaan, ja muistuttaa rahatalouden ulkopuolella olevan paljon erilaista toimintaa jakamistaloudesta tee-se-itse -kulttuuriin, jota ei pitäisi väheksyä nykyaikana.

Kolikoita pöydällä

Talous pitäisi ottaa asiakkaiden kanssa useammin puheeksi

Kirjan toinen osa keskittyy erilaisiin taloussosiaalityön käytäntöihin. Sirpa Karjalainen kirjoittaa Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueella toteutetusta taloussosiaalityön kehittäjäryhmän kokemuksista. Ihmisen osallisuuden kannalta riittävä toimeentulo on hyvin merkittävä tekijä, kun köyhyys kaventaa toiminnan mahdollisuuksia, sosiaaliset paineet asettavat vaatimuksia kulutukselle ja taloudellinen epävarmuus estää tulevaisuuden suunnittelun. Kehittäjäryhmässä puhuttiinkin taloussosiaalityön orientaatiosta, jolla haluttiin korostaa sen kokonaisvaltaisuutta ja sitä, että toivottuihin vaikutuksiin päästään erilaisia työmenetelmiä ja osaamista yhdistellen. Kehittäjäryhmä tutustui erilaisiin taloussosiaalityön menetelmiin ja teorioihin, jonka pohjalta on koostettu kattava materiaalipankki PROSOS-hankkeen sivuille.

Seuraavaksi tutustutaan yhteen materiaalipankissa mainittuun menetelmään, talousneuvontakiertueeseen. Marja Hekkala ja Juuli Mattila kertovat Tampereen alueella toteutetun kiertueen kokemuksista. Talousneuvontakiertueella järjestettiin työpajoja ja ryhmätoimintaa taloustaidoista. Toimiva kiertue muodostuu Hekkalan ja Mattilan mukaan viidestä elementistä: jalkautumisesta, ryhmässä toteutettavasta oppimisesta, relevantin tiedon jakamisesta, taitojen harjoittelusta ja verkostoitumisesta. Kynnys osallistua pyrittiin pitämään matalana jalkautumalla asiakkaiden elinpiiriin ja valitsemalla helposti saavutettavia tiloja toiminnalle. Ryhmätoiminta mahdollisti vertaistuen ja erilaisten vinkkien jakamisen samanlaisissa tilanteissa olevien ihmisten kesken- Kiertueen aikana paikalla oli asiantuntijoita jakamassa tietoa talous- ja velka-asioista niin asiakkaille kuin sosiaalityöntekijöillekin. Taloudenhallinnan harjoittelu auttoi asiakkaita hahmottamaan oman tilanteensa kokonaisvaltaisemmin.

Minna Hautala ja Sanna Vartio käsittelevät taloudenhallinnan vahvistamisen mahdollisuuksia ehkäistä asunnottomuutta. Asumistalousneuvonta-hankkeessa (ASTA) on pyritty kehittämään asiakkaiden taitoja, jotka auttavat talousongelmien ja tilanteen kriisiytymisen ehkäisyssä. Työntekijän kanssa tehty talouden seuranta antaa kokonaiskuvan tilanteesta ja auttaa esimerkiksi budjetin laatimisessa. Hautala ja Vartio korostavat, että asumis- ja talousasiat on hyvä ottaa puheeksi asiakkaan kanssa, vaikkei asiointi koskisi suoraan niitä, sillä taloudenhallinnan vahvistaminen voi auttaa myös asiakkaan muiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Johanna Sällinen kirjoittaa tarkemmin vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa. Tie muutokseen tapahtuu asiakkaan motivoinnin kautta. Tilanteeseen vaikuttavat sekä asiakkaan että työntekijän tiedot ja näkemykset, ja niiden ollessa ristiriidassa ohjaus voi olla haasteellista. Ohjaustilanteessa voi olla tarpeen havainnollistaa erilaisia syy-yhteyksiä, jotta menojen todelliset syyt tulevat asiakkaalle näkyviksi. Taloudenhallinnan vahvistamiseen ei kuulu pelkkä menojen tarkastelu, vaan siinä pyritään kehittämään tapoja tulojen nostamiseksi tai käymään läpi keinoja, joilla voi säästää arjessa. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisessa tärkeää on tukea itsenäistä ja omatoimista toimintaa, mutta jos raha-asioiden hoitaminen on todella haasteellista, voidaan käyttää myös välitystiliä tai edunvalvontaa. Sosiaaliasiamiehen raportin kuntakyselyn perusteella käy ilmi, että Keski-Suomessa oli käytössä 360 välitystiliä vuonna 2018. Tilien käyttöaktiivisuus oli jakautunut epätasaisesti eri kuntien välillä, sillä suurin osa niistä oli käytössä Saarikassa (98) ja Äänekoskella (91), kun taas joissain kunnissa niitä ei käytetty ollenkaan. Tilien määrä oli laskenut vuodesta 2015, jolloin niitä oli 416.

Julkaisun päättää Hanna Pieviläinen, joka Takuusäätiön aluekoordinaattorina kertoo tarkemmin organisaation toiminnasta ja suomalaisten ylivelkaantumisesta. Takuusäätiö on arjen raha-asioiden asiantuntija, joka tarjoaa neuvontaa ja tukea talouden hallintaan sekä asiakkaille että heitä kohtaaville ammattilaisille. Ylivelkaantuminen on ajankohtainen ongelma maksuhäiriömerkintöjen ja ulosoton asiakasmäärien kasvaessa. Pieviläinen huomauttaa, että velkakierteet ovat voineet jatkua jo kauan ennen ensimmäistä maksuhäiriömerkintää, joten ylivelkaantuneita on huomattavasti maksuhäiriömerkintöjä saaneita enemmän. Yksi syy tilanteeseen on pikavippien ja kulutusluottojen lisääntyminen, jota ei ole pystytty hillitsemään lainsäädännöllä. Pieviläinen korostaa rahasta puhumisen merkitystä asiakastyössä, sillä ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmin niihin tartutaan. Asiakkaan talouden- ja elämänhallinnan vahvistaminen ovat tärkeitä asioita, sillä esimerkiksi velkaneuvontaan pääseminen vaatii velkaantumisen päättymistä, ja tässä taloussosiaalityöllä on merkittävä rooli.

Avauksia taloussosiaalityöhön -julkaisu alleviivaa taloussosiaalityön limittymistä kaikkeen aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen kehittäminen on yksi sosiaaliasiamiehen raportin suosituksista. PROSOS-hankkeen tuottamiin taloussosiaalityön materiaaleihin voi tutustua tarkemmin hankkeen teemasivulta.

Lähteet:

Asiakastieto Oy. 2019. Yli 380 000 suomalaisella maksuhäiriö – kasvu ei taitu ilman nopeaa positiivisen tiedon hyödyntämistä. Saatavilla: https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/uutiset/yli-380-000-suomalaisella-maksuhairio-kasvu-ei-taitu-ilman-nopeaa-positiivisen-tiedon-hyodyntamista.html

Findikaattori. 2019. Ulosottovelalliset. Saatavilla: https://findikaattori.fi/fi/table/35