Pelit ja leikillisyys osaksi sosiaalityöntekijän työkalupakkia

Pelejä on pihalla, puhelimessa ja pöydällä, mutta voisiko niille olla paikka myös nykyajan sosiaalityössä? Kesällä päättyneen PRO SOS -hankkeen yhtenä teemana oli pelillisyys ja leikillisyys, jossa kokeiltiin leikillisyyttä hyödyntäviä uusia työmuotoja ja toimintatapoja aikuissosiaalityössä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Näitä kokemuksia erikoissuunnittelija Tytti Hytti on kasannut hankkeen Painavaa kepeyttä asiakastyöhön – miksi leikillisyyttä ja pelillisyyttä kannattaa hyödyntää sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä? -julkaisuun.

Painavaa kepeyttä asiakastyöhön

Pääkaupunkiseudun PRO SOS -hankkeessa (2017–2019) paneuduttiin leikillisyyden ja pelillisyyden hyötyihin sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmissä. Hytti kertoo julkaisussa hankkeesta saatuja kokemuksia uusien työtapojen sekä -menetelmien kokeiluista ja pohjustaa havaintoja alan tieteellisen tutkimuksen kautta. Hankkeessa käytettiin yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä erilaisia digitaalisia ja ei-digitaalisia pelillisyyden muotoja, sosiaalista sirkusta, pelin kehittämistä ja oman pelitarinan kertomista.

Kulttuurihistorioitsija Johan Huizingan mukaan koko kulttuurimme perustuu leikkiin, ja erilaiset pelit ovatkin vanhimpia sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja. Pelillisyys määritellään pelien tai leikkien tavoitteelliseksi käyttämiseksi eri tilanteissa, kun taas leikillisyys liittyy leikin lisäksi luovuuteen sekä asennoitumiseen. Monet sosiaalisen kuntoutuksen vaatimat ominaisuudet, kuten luottamuksellisen asiakassuhteen syntyminen, ovat mahdollista toteuttaa pelien ja leikillisyyden keinoin.

Yhtenä leikillisyyden ja pelillisyyden merkittävänä puolena sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen kannalta ovat niiden tarjoamat mahdollisuudet siirtyä ongelmakeskeisestä ajattelusta voimavarakeskeiseen ajatteluun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen leikillisyys voi edistää resilienssin kasvua, ja hankkeen aikana huomattiin, että asiakkailta löytyi uusia ja yllättäviäkin voimavaroja pelejä hyödyntävässä toiminnassa.

Toinen merkittävä vaikutus pelien ja leikillisyyden hyödyntämisessä on tasa-arvoisen kohtaamisen mahdollistaminen ja valtasuhteiden purkaminen. Kun työntekijän rooli muuttuu asiantuntijasta valmentajaksi, on asiakkaan mahdollista olla tilanteessa tasa-arvoisempana toimijana, jonka kokemuksellinen asiantuntijuus on merkittävässä asemassa. Asiakkaat saattoivat olla paljon kokeneempia pelaamisen suhteen kuin työntekijät, mikä muutti toimijoiden rooleja. Hankkeen kokeiluista kerätyssä palautteessa työntekijät kertoivat pelillisyyden helpottavan tutustumista asiakkaisiin.

Hytti nostaa esille leikillisen tilan käsitteen, jolla tarkoitetaan toimintaympäristöä, joka luo leikillisyydelle tarjoumia, joihin voidaan tarttua tai olla tarttumatta. Oleellista on vapaaehtoisuus ja luovuus, jotka voivat toteutua turvallisen ja myönteisen ilmapiirin myötä. Leikillinen tila mahdollistaa uudenlaisen vuorovaikutuksen. Esimerkiksi hankkeen ryhmissä kokeillut toimintamuodot osoittivat, että pelit toivat ihmisiä yhteen ja loivat tilanteen, jossa osallistujat kokivat olevansa tasa-arvoisia. Lisäksi pelien ja leikillisyyden kautta pystyttiin käsittelemään vaikeitakin asioita, joista voisi olla muuten haastavaa keskustella. Esimerkiksi hankkeen aikana havaittiin, että nuorten aikuisten kanssa työskennellessä miltei mikä tahansa pelillinen työkalu helpotti vuorovaikutusta.

Hankkeessa käytettiin leikillisyyttä ja pelillisyyttä myös yhteiskehittämisen yhteydessä, ja sen myötä luotiin monia hyviä toimintamalleja. Näitä ovat esimerkiksi Kielistartti ulkomaalaistaustaisille naisille, pelin kehittämisryhmät ja Pelitarina-toimintamalli. Yhteiskehittämisessä asiakkaat kokevat asiantuntijuuttaan arvostettavan, mikä voimaannuttaa ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Etenkin aiemmin kotiin jääneiden maahanmuuttajien huomattiin aktivoituvan ryhmien jälkeen.

Leikillisyyden ja pelillisyyden käyttäminen sosiaalityössä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa vaativat työntekijältä uudenlaista ammattitaitoa ja asennoitumista: leikillisyyden potentiaalia ei tulisi väheksyä, vaan työntekijältä tarvitaan innostumista ja taitoa innostaa. Hankkeen palautteen perusteella erilaiset leikilliset menetelmät nähtiin tärkeinä toiminnallisina menetelminä, joista voi olla hyötyä niin asiakas- kuin työyhteisötyöskentelyynkin.

PRO SOS -hankkeen kokemukset Hytti kiteyttää ajatukseen, että pelillisyyden ja leikillisyyden työtavat ”rakentavat uudenlaista, tasa-arvoista sekä asiakkaan että ammattilaisten osallisuutta lisäävää sosiaalityötä niin asiakkaiden muutostyössä kuin palveluiden kehittämisessäkin”.

Hyttin tekstin voi lukea kokonaisuudessaan täältä. PRO SOS -hankkeen sivulta löytyy myös monipuolisia materiaalipaketteja leikillisten menetelmien hyödyntämiseksi sosiaalityössä.