Sosiaalihuollon kysymykset kiinnostivat aluevaaliehdokkaita

Koske järjesti aluevaalien lähestyessä Sosiaalihuolto haltuun -infotilaisuuden sosiaalihuollosta aluevaaliehdokkaille. Illan aikana käsiteltiin sosiaalihuollon keskeisiä kysymyksiä ja tilannetta Keski-Suomessa.

Tammikuussa järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin, jotka päättävät monista asukkaiden arkeen vaikuttavista asioista, kuten hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan järjestämisestä. Aluevaalien suuren merkityksen vuoksi Koske järjestetti infotilaisuuden aluevaaliehdokkaille sosiaalihuollosta, sen keskeisistä kysymyksistä ja tilanteesta Keski-Suomessa. Paikalla keskustelemassa olivat Kosken johtaja Marja Heikkilä ja sosiaaliasiamies Eija Hiekka.

Sosiaalipalvelut tarjoavat tukea eri elämänvaiheissa

Tilaisuuden alussa palattiin peruskysymysten äärelle: mitä sosiaalihuolto oikeastaan on ja mitä palveluja siihen sisältyy? Sosiaalipalveluja käyttää kuitenkin joka viides suomalainen vuosittain, ja ne tukevat ihmisiä elämän eri vaiheissa. ”Sosiaalihuolto on kaiken kaikkiaan sellainen kitti, joka pitää yhteiskuntaa koossa”, tiivisti Heikkilä. Ihmisten ja yhteisöjen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisen lisäksi sosiaalihuollon tavoitteina on vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja ylläpitää toivoa: erilaisista elämäntilanteista voi selvitä, kun saa apua ja tukea.

Alan laajuutta esiteltiin niin sosiaalihuoltolain kuin sosiaalihuoltoon liittyvien keskeisten erityislakien avulla. Erilaisten palvelujen moninaisuutta avasivat tarkemmin luokitukset sosiaalihuollon palvelutehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalipalveluista. Millaista tukea on tarjolla esimerkiksi uupuneelle yksinhuoltajalle tai ikääntyneelle, joka toimii omaishoitajana?

Sosiaalihuolto – ei mikään pieni toimiala

Vaikka julkisessa keskustelussa sosiaalihuolto voi jäädä terveydenhuollon varjoon, on sosiaalihuolto kuitenkin merkittävä osa sotea niin taloudellisesti kuin suuren henkilöstömääränsä vuoksi. Tilaisuudessa syvennyttiin tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia niin valtakunnallisesta kuin kuntatason näkökulmista. ”Kun me katsomme karttaa, niin me näemme, että Keski-Suomi on erinomaisen kirjava”, huomautti Heikkilä esitellessään Kuntaliiton tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannuksista vuodelta 2020. ”Siellä on Muurame, jonka kustannukset ovat Suomen alhaisimmat; ja sitten on Joutsa, jonka kustannukset ovat lähes Suomen korkeimmat.”

Kustannusten jälkeen esiin nostettiin FinSote-tutkimuksen tuloksia, jotka kuvastivat keskisuomalaisten palvelutarpeita erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa: 65,5 prosenttia vammaispalveluja tarvinneista koki saaneensa riittämättömästi palveluja Keski-Suomessa, eivätkä luvut sosiaalityön ja lapsiperhepalvelujen puolella olleet kovin paljon parempia. Sen sijaan lääkäri- ja hoitajapalveluja tarvinneista vain 11–18 prosenttia koki saaneensa palveluja riittämättömästi. ”Tämä on aika pysäyttävä tämä pylväikkö meidän osaltamme: sosiaalipalvelujen osalta melkein kauttaaltaan huonompia kuin Suomessa keskimäärin”, Heikkilä huomautti.

Sote-uudistus tuo mukanaan mahdollisuuksia

Esityksen viimeisessä osiossa keskityttiin sote-uudistukseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin monialaisuuden edistämiseksi. ”Jos sote-uudistus toteutetaan taitavasti, se mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation niin, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ajoissa ja vaikuttavasti”, rohkaisi Heikkilä. Integraation hyötyjä tuotiin esiin Palvelupolut kuntoon PAKU -hankkeen esimerkin avulla sekä esittelemällä Keski-Suomessa jo olemassa olevia palveluja, joissa eri alojen ammattilaiset on tuotu yhteen asiakkaiden asioiden ratkaisemiseksi.

”Tässä on tuhannen taalan paikka teillä ehdokkailla ja tulevilla aluevaltuutetuilla tehdä työtä, jotta nämä palvelut toimivat niin, että meidän maakuntamme asukkaat niistä ihan oikeasti hyötyvät, ja ne todella paranevat”, kannusti Heikkilä osallistujia esityksensä lopuksi.

Monialaisuus herätti keskustelua

Infotilaisuuden alustus herätti osallistujissa runsaasti keskustelua esimerkiksi kustannuksista, sosiaaliasiamiestoiminnasta ja perhehoidosta. Puheenvuoroissa nostettiin esiin yhdyspintatyön merkitys, kun osa kuntien järjestämistä palveluista siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön panostaminen nähtiinkin hyvin tärkeänä hyvinvointialueiden tulon jälkeen. Uusi tilanne nostaa esiin myös rakenteellisen sosiaalityön merkityksen, jotta esimerkiksi päättäjille voidaan tuottaa tietoa palveluista ja asiakkaiden tilanteesta.

Keskustelua aiheutti myös sosiaalihuollon asema terveydenhuollon rinnalla sekä monialaisuuden toteutuminen käytännössä. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset eivät usein tunne ja sen vuoksi osaa hyödyntää sosiaalihuollon palveluja ja ammattilaisten osaamista. Toisaalta huomautettiin, että sosiaalihuollon ammattilaisten on tehtävä työtä sen eteen, että ala tunnettaisiin paremmin.

Tilaisuuden materiaali

Sosiaalihuolto haltuun -tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa Kosken Youtube-kanavalla (keskusteluosuus katsottavissa 21.12.2021 asti)

Lataa itsellesi Sosiaalihuolto haltuun -infoillan esitysdiat tästä (pdf).