Miten ratkaistaan työvoimapula sote-alalla Keski-Suomessa?

Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan syitä ja keinoja sen ratkaisemiseksi pohdittiin Keski-Suomen liiton järjestämässä tilaisuudessa Keski-Suomen sote-webinaari – Mistä tekijöitä alalle? Tilanne nähtiin erittäin haastavana niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Ratkaisuina puheenvuoroissa korostui alan veto- ja pitovoiman parantaminen palkkausta ja työhyvinvointia kehittämällä sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö.

Keski-Suomen sote-uudistuksen projektipäällikkö Merja Ahonen aloitti tilaisuuden maalaamalla tilannekuvaa sote-alalta: tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja sen myötä kustannukset tulevat nousemaan Keski-Suomessa väestön ikääntyessä, eniten Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa. Samaan aikaan sote-alan työvoimatilanne on huono ja pahentumassa entisestään tulevien vuosikymmenten aikana, kun iso osa alan työntekijöistä on eläköitymässä eikä uusia työntekijöitä ole saatavilla tilalle. Keväällä maakunnan sosiaali- ja terveysalan toimijat laativat yhteisen kannanoton alan työvoimapulasta, jonka seurauksena päivän tilaisuus päätettiin järjestää.

Näkökulmia kentältä

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela kertoi valtakunnallisesta sairaanhoitajapulasta ja tilanteen kärjistymisestä koronapandemian aikana: monet sairaanhoitajat kokivat uupuneensa ja harkitsivat työpaikan tai alan vaihtoa. Palkkaus ja resurssit on hoidettava kuntoon, mikäli ammattilaisten haluttiin pysyvän tai palaavan takaisin sote-alalle. Lisäksi Hahtela huomautti, että vaikka työperäisestä maahanmuutosta puhutaan yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan, on esimerkiksi sairaanhoitajapula maailmanlaajuinen ilmiö.

Näkökulmia maakunnan työvoimatilanteeseen toivat puheenvuorot perusturvaliikelaitos Saarikasta ja Jyväskylän kaupungilta. Palvelupäällikkö Anu Kinnunen Saarikasta kertoi sote-alan henkilöstön saatavuuden olevan ajoittain erittäin vaikeaa, mikä kuormittaa niin työntekijöitä kuin esihenkilöitä. Haasteisiin on löydetty kuitenkin ratkaisuja esimerkiksi nostamalla henkilömitoituksen määrää suunnitteluvaiheessa, esihenkilöiden yhteistyötä tiivistämällä ja etäteknologiaa hyödyntämällä. Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä korosti työntekijäymmärryksen lisäämisen ja työntekijäkokemuksen kehittämisen merkitystä työvoimapulaa ratkaistessa: on tärkeää miettiä, millaiset asiat ovat työntekijöille vetovoimatekijöitä ja mitkä seikat saavat pysymään työssä? Henkilöstösuunnittelua tulisi myös tehdä pitkäjänteisesti ja huomioida esimerkiksi teknologian kehityksen vaikutukset työhön ja työnkuvien mahdolliset muutokset tulevaisuudessa.

Ammattilaisten osaamisen tuki auttaa jaksamisessa

Sosiaalihuollon näkökulmaa maakunnan työvoimapulaan toi Kosken johtaja Marja Heikkilä. Vaikka sosiaalihuolto unohtuu usein sotesta puhuttaessa, on se kuitenkin merkittävä toimiala: joka viides suomalainen käyttää sosiaalipalveluja vuoden aikana, ja ala työllistää terveydenhuoltoakin suuremman määrän henkilöstöä. Keski-Suomessa alan keskeisiä ammattiryhmiä koulutetaan kaikissa opintoasteissa, mutta silti kaikista sosiaalialan ammattilaisista on pulaa: lähihoitajista palvelukodeissa ja kotihoidossa, sosionomeista etenkin lastensuojelun laitoksissa ja perhekodeissa sekä sosiaalityöntekijöistä kuntien viroissa. Esimerkiksi Kevan tilastoista käy ilmi suuri pula sosiaalityöntekijöistä ja ammattiryhmän tilanne on heikkenemässä entisestään tulevina vuosikymmeninä.

Ratkaisuina Heikkilä ehdotti ammattilaisten osaamisen tukirakenteiden rakentamista hyvinvointialueelle: uusi työntekijä saisi tukea mentoroinnista ja erilaiset työparimallit sekä monialaiset asiantuntijaryhmät, jotka ovat tällä hetkellä käytössä lastensuojelussa, voisivat tukea ammattilaisten työtä myös muissa palveluissa. Tuleva hyvinvointialue, uusi asiakastietolaki ja sosiaalihuollon asiakastietojen siirtyminen Kantaan vaikuttavat myös siihen, että tarvitaan toimiva, integroitu tietojärjestelmä, joka tukee ammattilaisten työtä, tuottaa tietoa johtamisen tueksi ja varmistaa heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tarvitsemien monialaisten palvelujen järjestämisen.

Panostaminen harjoitteluihin edistää sote-alalle jäämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaisemiseksi merkittävässä asemassa on alan koulutus. Tilaisuudessa kuultiin keskisuomalaisten koulutusorganisaatioiden näkemyksiä alan hakijatilanteeseen ja ehdotuksia tilanteen kehittämiseksi. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKEn yhteispuheenvuorossa asiakkuuspäällikkö Krista Hanski ja koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen huomauttivat, ettei opiskelupaikkojen lisäämisellä ratkaista alan työvoimapulaa, sillä hakijoita koulutuksiin ei ole tarpeeksi. Samalla he kertoivat konkreettisista ratkaisuista, joita oppilaitoksissa on tehty tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen suosio on suurta ja sitä on pyritty järjestämään alueiden tarpeiden mukaisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveysalan päällikkö Tytti Solankallio-Vahteri kertoi, että sote-alan opiskelupaikkoja on saatu viime aikoina lisättyä, mutta vaikutukset näkyvät viiveellä valmistuvien määrässä. Myös ammattikorkeakoulussa on järjestetty alueellisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, joissa esimerkiksi lähihoitajia on koulutettu sairaanhoitajiksi. Lisäksi pedagogisilla ratkaisuilla, jotka tukevat opintojen toteuttamista joustavasti ja yksilöllisesti, voidaan vaikuttaa koulutuksen vetovoimaan.

Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Minna-Riitta Luukka kuvaili tilannetta sosiaalityön opinnoissa, jossa haasteet eivät johdu pienistä hakijamääristä, sillä koulutukseen pääsee vain murto-osa hakijoista ja myös avoimessa yliopistossa suoritettavat alan opinnot ovat suosittuja. Ongelma piilee ennemminkin valmistuneiden sosiaalityöntekijöiden suuressa vaihtuvuudessa työpaikoilla. Kaikkien koulutusorganisaatioiden puheenvuoroissa korostui etenkin opintojen aikana tehtävien harjoitteluiden merkitys ja siinä tehtävänään ohjaukseen panostaminen, sillä harjoittelussa saadut kokemukset vaikuttavat suuresti siihen, jääkö opiskelija töihin alalle tai haluaako hän myöhemmin työllistyä harjoittelupaikkaansa.

Ratkaisuja työhyvinvoinnista ja johtamisesta

Sote-alan veto- ja pitovoiman kehittämisen oleellisina tekijöinä mainittiin päivän puheenvuoroissa palkkauksen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken ratkaisujen luomiseksi. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiaisen puheenvuoro keskittyi tarkastelemaan työhyvinvoinnin merkitystä ja johtamisen keinoja sen tukemiseksi. Työhyvinvointiin panostaminen voi synnyttää henkilöstössä työn imua ja samalla torjua työuupumusta. Kaltiainen nosti esiin palvelevan johtamisen, jolla pyritään mahdollistamaan se, että työntekijät voivat tehdä työssään parhaansa. Se vaatii esihenkilöltä henkilöstön hyvää tuntemusta, heidän arvostamistaan sekä yhteisen vision ja työn merkityksellisyyden kokemuksen vahvistamista työyhteisössä.

Tilaisuuden viimeisessä osiossa paikalla keskustelemassa olivat kansanedustajat Piritta Rantanen (SDP) ja Petri Honkonen (Kesk.) sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine. Keskustelijat ottivat kantaa esimerkiksi Gradian ja POKEn esityksessä mainittuihin kehitysehdotuksiin, kuten sote-alan työnantajien taloudelliseen tukemiseen oppisopimuskoulutuksen edistämiseksi. Keskustelun aiheina olivat myös alan tuottavuus, vanhuspalvelulain uudistuksen ja hoitajamitoituksen vaikutukset, työperäisen maahanmuuton mahdollisuudet ja terveyden edistämisen keinot. Keskustelijat jakoivat aiempien puheenvuorojen huomiot vetovoimatekijöiden edistämisestä ja esimerkiksi alan palkkausta tulisi kehittää. Paljon odotuksia ladattiin myös sote-uudistukseen ja tuleville hyvinvointialueille. Loppupuheenvuorossaan Lundgrén-Laine korosti päivän puheenvuoroissa kuultua yhdessä tekemisen henkeä ja tiiviin yhteistyön jatkamista maakunnan sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

Tilaisuuden materiaalit löytyvät Keski-Suomen liiton sivuilta.