Koulutusmäärien nostaminen, alan houkuttelevuuden lisääminen ja työssäjaksamisen parantaminen vähentävät sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmia

Vuoden voimassa olleen sosiaalihuollon ammattihenkilölain koetaan olevan hyvä selkänoja sosiaalialan toiminnalle, mutta ammattihenkilölain 12 §:n tulkintaa sosiaalityöntekijänä tilapäisena toimimisesta tulisi selkeyttää. Tämä ilmenee juuri julkaistusta sosiaalialan osaamiskeskusten toteuttamasta selvityksestä sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimimisen valtakunnallisesta tilanteesta. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelman ratkaisuehdotuksina nostettiin esille myös yliopistojen kanssa käytävät keskustelu sosiaalityöntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksien lisäämisestä sekä joustavoittamisesta, jotta opinnot vastaisivat paremmin työn ohessa opiskelevien tarpeisiin.

Sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen vaikuttaa raportin mukaan myös sosiaalityön tekemisen edellytykset, kuten mahdollisuus eettisesti tehtävään työhön ja ammattitaidon laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Myös työn arvostus esimerkiksi palkan muodossa on merkittävä tekijä, kun sosiaalityöntekijät hakeutuvat koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Sosiaalialan tehtävärakenteen selkeyttäminen mahdollistaisi nykyistä paremman työnjaon sosiaalialan eri ammattilaisten kesken ja tuottaisi paremman käsityksen tarvittavasta työntekijämäärästä sekä osaamistarpeista kun mietitään sosiaalialan ammattilaisten sijoittumista  uusiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin.

Vaikka maakunnalliset erot rekrytoinnissa koetuissa haasteissa tulivat selvityksessä esiin suurina, sote-uudistus nähtiin mahdollisuutena ratkaista näitä ongelmia.

Selvitys pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyönä helmikuussa 2017 tehtyyn valtakunnalliseen, sosiaalityön operatiivisesta johtamisesta kunnissa tai kuntayhtymissä vastaaville suunnattuun kyselyyn. Sen tavoitteena oli selvittää sosiaalityöntekijätilanteen nykytilannetta, rekrytointihaasteita ja niiden ratkaisuja sekä arvioida sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnin lähitulevaisuutta sekä sote- ja maakuntaratkaisun vaikutuksia tilanteeseen. Kyselyyn vastasi 63 % tavoitelluista esimiehistä vastausten kattaessa 103 kuntaa ja 27 kuntayhtymää.