Keski-Suomen yhteistoimintamalli: Sosiaalihuollon laajan väestöpohjan erityispalveluiden tuotannon organisointi (2007-2008)

Yhteyshenkilö

Harri Halttunen
Projektipäällikkö
p. 050 366 9331
harri.halttunen@koske.jyu.fi

Toteutusajankohta

2007-2008

Tavoitteet

Tavoitteena on luoda maakuntaan laaja-alainen sosiaalihuollon erityispalveluiden yhteistoimintamalli. Yhteistoimintamallissa palvelut pohjautuvat lähipalveluiden henkilöstön hyvään ammattitaitoon ja paikallisten toimintaverkostojen tuntemukseen.

Hankkeen tavoitteena on Keski-Suomen sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotannon ja organisoinnin kehittäminen ja uudistaminen. Hanke kuuluu sosiaalialan kehittämishankkeen toiseen painopistealueeseen ’Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti’.

Hankkeen päätavoitteet ovat (I-II):

I. Vaikuttavat, esteettömät ja tasa-arvoiset erityispalvelut kaikille keskisuomalaisille

II. Sosiaalihuollon erityispalvelujen erityisosaamisen ja resurssien vahvistuminen Keski-Suomessa

Hankkeen alatavoitteet voidaan jakaa kuuteen osaan (1-6):

1. Kuntalaisten tasa-arvoisuus erityispalveluiden asiakkaana: Koko hankkeen lähtökohtana on keskisuomalaisen erityispalveluiden asiakkaan näkökulma. Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoisuus koko maakunnassa turvaamalla erityispalveluiden saatavuus eri väestöryhmissä ja eri alueilla.

2. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen laajan väestöpohjan palveluiden organisointi: Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien laajan väestöpohjan palveluiden organisoinnin suunnittelussa Keski-Suomessa ottamalla huomioon kuntien suunnitelmat lähi- ja yhteistoiminta-alueiden palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on koko erityispalvelurakenteen yhtäaikainen kehittäminen.

3. Erityispalveluiden jalkauttaminen lähi- ja yhteistoiminta-alueiden palveluihin: Hankkeen tavoitteena on erityispalveluiden jalkauttaminen lähi- ja yhteistoimintaalueiden palveluihin Keski-Suomessa.

4. Erityispalvelutiedon organisoiminen: Tavoitteena on erityispalvelutiedon saatavuuden helppous. Hanke kokoaa yhteen erityispalvelujen pirstoutumisen. Tavoitteena on määritellä selkeästi mitä kukin toimija tekee. Kolmannen sektorin ja etenkin pienten järjestöjen palvelutarjontaa pyritään nostamaan esille muiden palveluiden rinnalle.

5. Erityispalvelutoiminnan organisoiminen: Hankkeen tavoitteena on koota yhteen erityispalveluiden toimijoiden eli kuntien, säätiöiden, paikallisjärjestöjen sekä yksityisten yritysten asiantuntijuus ja palvelut. Lähipalveluissa järjestöillä on suuri merkitys maakunnassa ja yhteistyössä tulisikin korostaa myös kolmannen sektorin asiantuntijuutta ja osaamista. Tavoitteena on luoda kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä erityisalojen välinen toimiva työnjako laajan väestöpohjan palveluiden osalta.

6. Palveluohjaus erityispalveluihin: Hankkeen tavoitteena on kehittää erityispalveluja niin, että asiakkaille tarjotaan oikea-aikaista ja oikeaa hoitoa. Tällöin kuntien ei tarvitse kokeilla ja kuluttaa hukkaan resurssejaan väärillä palveluilla. Tavoitteena on palveluohjauksen kehittäminen ja parantaminen.

Suunnitelmat, esitteet, raportit

Hallinnoija

Jyväskylän kaupunki

Tausta

Keski-Suomessa sosiaalihuollon erityispalveluiden toiminta perustuu yhteistyöhön kuntien, säätiöiden, järjestöjen ja yritysten kesken. Maakunnallisille erityispalveluille ei ole kuitenkaan yhteistä järjestäytynyttä toimintamallia ja palvelunohjausta. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa aloitettiin vuonna 2006 sosiaalihuollon erityispalveluiden organisoinnin tutkiminen. Kunnille tehdyn kyselyn, säätiöiden haastatteluiden sekä jo olemassa olevan toiminnan perusteella todettiin, että maakunnassa tulisi kehittää yhteistoimintaa sosiaalihuollon laajan väestöpohjan palveluita kehitettäessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Rahoitus

RAHOITUS 5/2007 – 12/2008 (20 kk)

VUOSI 2007

Valtion osuus 52 500
Kuntaosuus 17 500
Jyväskylän kaupunki (~63 %) 11 000
Jyväskylän maalaiskunta (~27 %) 4 700
Saarijärven seutu (~10 %) 1 800
(Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi)

YHTEENSÄ 70 000

VUOSI 2008

Valtion osuus 75 500
Kuntaosuus 25 000
Jyväskylän kaupunki 15 700
Jyväskylän maalaiskunta 6 700
Saarijärven kaupunki 2 600
(Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi)

YHTEENSÄ 100 000

RAHOITUS 2007-2008 YHTEENSÄ 170 000

Ohjausryhmä

  • Jyväskylän kaupunki, Sakari Möttönen, Ohjausryhmän puheenjohtaja
  • Projektipäällikkö Harri Halttunen, sihteeri
  • Jyväskylän kaupunki, Arja Aroheinä, varalla tulosaluejohtaja Ulla Kuittu
  • Jyväskylän kaupunki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen
  • Koske, Marja Heikkilä, varalla Raili Haaki
  • Jyväskylän maalaiskunta, vs. sosiaalijohtaja Anssi Niemelä
  • Keski-Suomen liitto, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen
  • Äänekosken kaupunki, strategia- ja viestintäjohtaja Heli Orenius
  • Stakes Jyväskylän alueyksikkö, Anu Muuri, varalla Tuija Kotiranta
  • Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Olli Ingervo
  • Jyväskylän katulähetys ry, Erkki Arvaja
  • Keski-Suomen yhteisöjen tuki, Antero Mikonranta
  • Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Marja-Leena Saarinen
  • Gerocenter-säätiö, Mauri Kallinen
  • Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, Jussi Suojasalmi
  • Saarijärven seutu, Pirjo Kohonen
  • Kivijärven kunta, Heli Vertanen
  • Tekevä ja K-S vammaispalvelusäätiö, Risto Kortelainen
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Timo Kunttu

Eteneminen ja tavoitteiden toteuttaminen

Kehittämishanke alkaa 1. toukokuuta 2007 ja päättyy 31. joulukuuta 2008. Hankkeen kesto on 20 kuukautta. Hankkeen toteuttamisen ajaksi palkataan kokenut sosiaalialan johto- ja kehittämistehtävissä toiminut projektipäällikkö, joka nauttii laajaa maakunnallista luottamusta kunta- ja järjestösektoreilla.

Hanke aloitetaan toukokuussa 2007 viiden neljän kuukauden tiedotus-, kartoitus- ja suunnitteluvaiheella, jossa tiedotetaan kunnille ja muille toimijoille median, seminaarien ja yksittäisten tapaamisten avulla erityispalveluiden yhteistoimintamallin kehittämisestä sekä kartoitetaan hankkeeseen mukaan tulevat toimijat. Lisäksi sovitaan mitä erityispalveluita organisoidaan ja tuotetaan mitenkin maakunnassa. Ensimmäisen vaiheen toiminta on kiinteässä yhteydessä kuntien puitelakiin liittyviin suunnitelmien ja aikataulujen kanssa. Tavoitteena on sopia yhteisesti kuntien kanssa siitä, mihin suuntaan laajan väestöpohjan palveluiden järjestämisen kanssa edetään.

Hankkeen toinen osio eli kehittämisosio aloitetaan syyskuussa 2007. Kahdentoista kuukauden aikana kehitetään maakunnan erityispalveluiden yhteistoimintamallia yhteistyössä kuntien, säätiöiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Kehittämisvaiheen aikana organisoidaan ja kootaan yhteen maakunnallinen sekä erityispalvelutieto että -toiminta. Ensimmäisessä vaiheessa valituille erityispalveluille perustetaan omat työryhmät, jonka avulla kehitetään ja testataan mallin soveltuvuutta palvelun piiriin. Kehittämisvaiheen aikana selvitetään ja valmistellaan yhteistyömallin organisoiminen juridisesti ja hallinnollisesti. Mallia kehitettäessä sovitaan yhteisistä tavoitteista, muodoista ja käytännön organisoinnista sekä yhteistoiminnan kustannuksista. Myös sopimusjuridiikkaan liittyvät asiat tehdään tässä osiossa. Yhteistoiminnalle laaditaan selkeät palvelustrategia ja -rakenteet.

Hankkeen kehittämisosion jälkeen aloitetaan syyskuussa 2008 hankkeen viimeinen vaihe, mallin ja palvelujen markkinoinnin laajentaminen, vakiinnuttaminen sekä hankkeen raportointi. Hankkeen tuloksena sosiaalihuollon erityispalvelujen erityisosaaminen ja resurssit vahvistuvat Keski-Suomessa ja kaikki keskisuomalaiset saavat vaikuttavat, esteettömät ja tasa-arvoiset erityispalvelut.

Muuta materiaalia